Kirje Steen1:lle

Räppärikollegamme Steen1:n lausunnot ja tempaukset päätyvät aika ajoin uutisotsikoiden aiheeksi. Varsinkin Stenkan ulostulo Rähinän lapsiräppärien kykykilpailun suhteen oli niin osuva ja oikea-aikainen, että se veti lähestulkoon maton alta koko skabalta.

Nyt Steen1 tempaisee jälleen. Hän kertoo kotisivullaan uuden albuminsa olevan valmis, mutta se julkaistaan (ilmaiseksi) vasta kun kuuntelijoilta on kertynyt 10 000 euroa hänen tililleen. Asia ponnahti uutisaiheeksi varmasti siksi, että syksyllä on käyty vilkasta julkista keskustelua joukkorahoituksesta. Muun muassa oppikirjaa ei saanut porukalla rahoittaa, vaikka kysyntää oli.

Onko rahan kerääminen suoraan kuuntelijoilta joukkorahoitusta? Jos projektille etsitään rahaa esim. Kickstarter-palvelun kautta ja tarvittava summa ei täyty, koko homma raukeaa. Steen1 sen sijaan ilmoitti, ettei palauta rahoja. Vaikka levy on jo äänitetty. Läpinäkyvyyttä keräyksestä on myös turha etsiä – ellei Steen aio julkaista tiliotteitaan sosiaalisessa mediassa, kukaan ei saa tietää onko kymppitonni tullut täyteen. Tämä ei mielestäni ole joukkorahoitusta, tämä on hämäräperäistä. Olen samaa mieltä kuin Kissalan pojat tässä MikroPC:n uutisessa – jonkinlainen kuluttajansuoja täytyy löytyä myös joukkohankkeissa.

Me teimme Pekan kanssa Vapaapudotuksen välisoiton tälle levylle tilaustyönä, ilmaiseksi ja vailla mitään odotuksia tai toivetta vastapalveluksesta. Tiedän että yksi välisoitto on pelkkä hyttysen paska valtameressä, mutta silti jos olisin tiennyt meidän olevan osa tätä kiristystä, olisin harkinnut osallistumistani uudemman kerran. Oma moka, Stenkan julkaisu-uutinen on päivätty ennen kuin kävimme studiossa.

Stenkka pliis, älä pidä biisejä panttivankeinasi. Mihin sä sitä kymppitonnia enää tarvitset? Biisithän on jo purkissa. Laita levy kaikkien saataville ja käytä seuraaviin projekteihisi ne pari-kolme tonnia jotka olet jo saanut. Sekin on monikymmenkertaisesti enemmän kuin mihin monet muusikot joutuvat levymyynneissä nykyisin tyytymään.

APPiukot esittelee: Things

Tästä oli lähellä tulla ”nyyh, on ollut niin kiire etten ole ehtinyt kirjoittamaan” -tyylinen blogipostaus. Mutta sitten hoksasin ajatella asiaa päinvastoin – tässähän on ehtinyt tekemään vaikka kuinka paljon: tekemään mukavasti keikkaa, vähän järjestöhommia, reissaamaan sekä vääntämään oikeita töitäkin. Mistä johtaakin aasinsilta blogin uuteen juttusarjaan, jonka Kunkku keksi, mutta johon aion nyt ottaa varaslähdön. Tarkoituksenamme on esitellä softia ja sovelluksia, jotka tekevät arjesta pykälän verran joutuisampaa.

Koska minä kerkesin tekemään sarjan ensimmäisen postauksen, aion myös päättää juttusarjan nimen. Se olkoon APPiukot – ukot testaamassa appeja. Haha, joskus olen niin hauska että tekisi mieli soittaa itelleen kytät.

Things

Modernin miehen pahimmat ongelmat ovat lihominen ja liika sähköposti. Näistä jälkimmäistä harmia taklaa GTD eli Getting Things Done -menetelmä, josta on tullut guruineen ja kirjoineen Jenkkilässä lähes uskonto. Minä allekirjoitan GTD:stä ainakin sen väitteen, että on stressaavaa yrittää muistaa kaikki päässään. Jos tehtävät ja tapaamiset on kirjoitettu muistiin, ne voi rauhassa unohtaa kunnes on deadlinen aika.

Thingsin perusidea on yksinkertainen: kun sinulla on joku muistettava asia, teet siitä itsellesi muistutuksen ohjelmaan. Kun olet suorittanut tehtävän, rastitat sen ja se poistuu näkyvistä.

Thingsiä voi käyttää muistilistana monella tavalla: joko tekemällä spontaaneja muistiinpanoja ohjelman Inbox-kansioon tai sitten pikkutarkasti projekteja, deadlinepäivämääriä ja tageja käyttämällä. Ohjelma nostaa Today-kansioon aina kaikki tälle päivälle merkityt tehtävät. ”Torkkupainikekin” löytyy, jos haluat lykätä jonkin tehtävän suorittamista myöhemmäksi.

Projekti voi olla mikä tahansa useampia vaiheita sisältävä homma, vaikka kauppalista tai lomamatkan varaaminen. Alla esimerkki, miltä keikkaan liittyvä projekti voisi näyttää.

Tietokoneella sama projekti näyttää tältä, kun näyttöpinta-alaa on enemmän:

Jos sinulla on samanlaisia projekteja aina uudestaan ja uudestaan, voit tehdä projektista työpohjan jota sitten monistat ja täydennät. Yksittäisistä tehtävistä voi tehdä toistuvia, jos haluaa itselleen vaikkapa muistutuksen vuokranmaksusta joka kuukauden 15. päivä.

Tiedän että esim. Evernotessa on samoja ominaisuuksia ja lisäksi paljon muuta, mutta kun olin ehtinyt tykästyä Thingsin simppeliin käyttöliittymään ja tapaan käsitellä muistettavia asioita projekteina, en enää välittänyt opetella uutta softaa. Käytin Thingsiä ihan aluksi tietokoneessa, mutta iPhone-sovelluksen myötä siitä tuli entistä monikäyttöisempi. Ennen piti hieman kikkailla Dropboxilla saadakseen työ- ja kotikoneen tiedot synkkaan, mutta versioon 2 tulleen pilvipalvelun avulla tiedot päivittyvät kaikkiin kolmeen laitteeseen kuin itsestään.

Things iPhonelle maksaa 7,99 ja Mac-tietokoneelle 39,99 €. Se ei siis todellakaan ole genrensä halvimpia, mutta 4-4,5 tähden arvosanoista päätellen muutkin kuin minä ovat todenneet sen hankkimisen arvoiseksi.

Palmupuistikon Perjantainousut osa 23

Alkamaisillaan oleva viikonloppu vierähtää minun osaltani Rovaniemellä Rockfutiksen SM-turnauksessa FC Volumen vihreässä pelipaidassa. Tämä on peräti toinen kerta tänä kesänä kun vedän nappikset jalkaan, joten tulospuolella odotukset eivät ole järin korkealla – mutta kisaturistinkin rooli käy! Tulevan urheilusuorituksen kunniaksi Perjantainousuissa soi korkeaoktaaninen tsemppausmusiikki, kuitenkin ne ilmiselvät eyeofthetigerit väistäen. (lisää…)

Hiitti ja Berliini mukana OMVF:n musiikkivideokatselmuksessa – äänestä!

Oulun musiikkivideofestivaalit juhlitaan elokuun lopussa, ja festarin yleisöäänestys pyörähti juuri käyntiin. Palmupuistikolta on kilvoittelemassa kaksi videota: Tamun ohjaama In The Heat Of The Night ja Jussin Jos sä joskus päädyt Berliiniin. Jos tykkäsit tekeleistämme, käyppä antamassa äänesi täällä!

Kiitos!

Yrittäjät alkutaipaleella

Kuten aikaisemmasta kirjoituksesta voit lukea, perustimme Pekan kanssa osakeyhtiön joka kuivaisi, paketoisi ja kaupittelisi luovuutemme kukat. Toistaiseksi kaikki on sujunut kivasti.

Palmupuistikko Oy:n perustaminen ei ole ihan se tyypillinen yrittäjyystarina, sillä tiesimme mitä haluamme tehdä emmekä tarvinneet ulkopuolista rahoitusta. Niinpä kierros yritysneuvojien, starttirahan ja lainan perässä jäi tyystin tekemättä. Kirjanpitäjään otimme yhteyttä kuitenkin heti ensimmäiseksi, ja Janne Pretaxilta kävi kanssamme läpi yrityksen perustamispaketin lomakkeet kohta kohdalta. Lappu menikin kaupparekisteriin läpi ekalla kerralla.

Ennen kuin perustamispaperit voi lähettää, osakepääoma (minimi 2500 €) tulee olla maksettuna yritykseen. Niinpä lampsimme Alatorille avaamaan pankkitiliä. Sirkka kuunteli puolituntisen stand up -vuoropuhelumme aiheesta ”mitä yrityksenne tekee?” ja avasi sitten meille Nordean halvan ja yksinkertaisuudessaan fiksun peruspaketin: molemmat pääsevät henkilökohtaisesta verkkopankistaan näkemään tiliotteen ja maksamaan laskuja. Otimme myös pankkikortin, jolla maksaa keikkamatkojen bensoja ynnä muita kuluja.

Mainoskirjeitä, -sähköposteja ja -puhelinsoittoja alkoi tulemaan heti kun perustamispaperi oli käsitelty PRH:ssa. Osa on kaupitellut aika erikoisia palveluja, mutta selkeisiin kusetusyrityksiin emme ole törmänneet. Ja kontaktien määrä on pysynyt aisoissa.

Ainoa verenpainetta nostanut mutka matkaan tuli kännykkäliittymän avaamisessa. Meillä oli jo nimet paperissa ja ylihuomenna aukeava SIM-kortti taskussa, kun ”Elämä on” -operaattori ilmoitti kirjeitse 500 euron vakuusmaksusta. Viis hunttia etumaksua kympin kuukaudessa maksavasta liittymästä??? Ilmeisesti uusia firmoja kohdellaan varmuuden vuoksi kuin rikollisia, koska niistä ei löydy vielä tarpeeksi track recordia Asiakastiedosta. Onneksi Elisalta löytyi joustavampi politiikka ja atleettinen yritysmyyjä Pasi, joka kytki liittymän rivakasti.

Verokarhun heräämistä jouduimme odottelemaan kuukauden verran. Vaikka olimme ilmoittaneet, että haluamme tehdä alv-ilmoitukset neljästi vuodessa, joku kesähessu oli syöttänyt tiedot niin että alveja pitäisi tilittää kuukausittain. Tämä toisi meille turhia häslinkiä, sillä toiminta on vähäistä ja siitäkin leijonanosa, keikkapalkkiot, on arvonlisäverotonta. Pekka kävi romahduksen partaalla kuunnellessaan verottajan puhelinpalvelun pimputusta, mutta kunhan oikea ihminen saatiin langan päähän, asiat järjestyivät.

Eipä siinä muuta, so far so good! Galaktinen Toyota jatkaa keikkamatkailua syksyllä, joten tilitapahtumiakin kertyy. Palaamme yrittäjyysblogiin viimeistään pahaenteisesti nimetyssä jaksossa Palkan sivukulut osa 666.