Arkisto ajalta huhtikuu, 2013

Matkalla Spotifyyn, osa 5

Digimusiikkikeskustelun kuumin peruna tuntuu olevan: paljonko Spotify maksaa artisteille? Meillä on lopultakin hieman omakohtaista tietoa asiasta, kun jakelijamme Record Union toimitti ensimmäisen tilitysraportin. Käytämme koekaniinina jälleen Vapaapudotuksen Kun te nukutte -ep:tä.

Tärkein ensin: mitä viivan alla on?

Tilitysjakso: joulukuu 2012
Levyn biisejä kuunneltiin yhteensä 346 kertaa
Record Union tilitti meille 1,16 euroa
= yksi soittokerta oli siis 0,34 sentin arvoinen.

Katsotaanpa seuraavaksi, mitkä kaikki valinnat tuohon lukemaan ovat vaikuttaneet.

Jakeluporras

Kuten juttusarjan aikaisemmissa osissa on opittu, Spotify ei asioi suoraan omakustannemuusikoiden kanssa. Väliin tarvitaan jakeluporras: Record Union, Samsara, Tunecore tai vastaava yritys. Jakelijat hinnoittelevat palvelunsa eri tavoin. Toisissa aloitusmaksu on kalliimpi ja julkaisija saa kaikki tuotot, toiset nipistävät osuuden kaikesta myynnistä. Record Unionin provisio on 15 prosenttia. Ilman provisiota yksi soittokerta olisi siis ollut arvoltaan 0,40 senttiä.

Onkse paljon vai vähän? Roitotuli-bändi on seurannut Spotifyn sille maksamia korvauksia jo pari vuotta. Heidän mukaansa luvut ovat yli kaksinkertaistuneet tässä ajassa.

Spotifyn ja Record Unionin välinen sopimus ei tietenkään ole julkista tietoa. Siksi voimme vain arvailla, saako Record Unionin artisti yhtä paljon Spotifyltä kuin esimerkiksi Universal Musicin artisti.

Kuuntelijan käyttämä Spotify-versio

Maksullisella Spotify-tuotteella (Unlimited tai Premium) suoritettu kuuntelukerta on artistille ilmaisversiota tuottoisampi. Meidän tilitysraportissamme yhden soittokerran arvo oli alimmillaan 0,14 ja korkeimmillaan 0,56 senttiä. Tälle levylle ja aikajaksolle keskiarvoksi tuli tuo 0,34 senttiä. Ensi kuussa tai toisella artistilla lukema on jotain muuta.

Kuuntelijan kotimaa

Spotify toimii tällä hetkellä 35 maassa. Raportissa oli yksittäisiä kuuntelukertoja mm. Saksasta ja Ruotsista, mutta ei tarpeeksi jotta voisimme laskea mitään luotettavaa lukemaa kuuntelumaiden välisistä eroista korvauksissa. Suomiräpin markkinat kun ovat Suomessa.

Saaliinjako

Mitä jos nyt lähtisimme hulluttelemaan ja nostaisimme koko 1,16 euron potin Record Unionista? PayPal, joka on ainoa Record Unionin käyttämä maksutapa, vetäisi välistä vielä 2 % jättäen meille 1,14 euroa. Levyn julkaisu maksoi 15,76 euroa, joten projekti on vielä tukevasti tappiolla.

Jos kuvitellaan, että julkaisumaksu ja mahdolliset muut kulut olisivatkin jo kertyneet, tuohon 1,14 euroon alettaisiin soveltamaan firman ja artistien välistä rojaltisopimusta. Meillä jako on 80 artistille/20 yhtiölle, ja kun tekijöitä on vain kaksi, tarkoittaa se TKK:lle 46 senttiä, Myyrälle 46 senttiä ja Palmupuistikko Oy:lle 23 senttiä (sentin laskuvirhe johtuu pyöristämisestä). Näillä liksoilla ei tarvitse vielä lopettaa päivätöitä…

Lopuksi

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole opettaa bändiä vaatimaan levy-yhtiöltä 80 prosentin rojalteja – niitä ei ole luvassa. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tarvitsee. Pelkän digijakelun voi hoitaa itsekin, levy-yhtiön ammattilaisilta puolestaan saa rahaa vastaan palveluja A&R:ssä, markkinoinnissa ja myynninedistämisessä.

Kun te nukutte on puhtaasti katalogijulkaisu, sillä Vapaapudotus ei ole tällä hetkellä aktiivisena. Noin 400 kuukausittaisella kuuntelulla levy maksaa jakelukulunsa takaisin ensi joulukuuhun mennessä. Ja vaikka näin ei kävisikään, julkaisu kannatti silti tehdä, sillä Spotify on elintärkeä osa bändin digitaalista jalanjälkeä.

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, lue aiemmat Matkalla Spotifyyn -jutut tästä.

Musalauantai

Homman nimi on musiikillinen toimintalauantai. Tai toiminnallinen musiikkilauantai. No, oikeastaan miten vaan, sillä illan keikan lisäksi meidät oli kutsuttu oman kylän musamessuille paneloimaan bänditoiminnasta ja siihen liittyvistä asioista. M79:n kanssa hoidettiin homma (toivottavasti) kunnialla läpi ja kaiken kukkuraksi käväistiin Graceskull -orkesterin Jullen kanssa myöhäisellä lounaalla legendaarisessa vaasalaisessa Marco Polo pizzeriassa. Olipa kiva nähdä pitkästä aikaa vahvarivelho Julleakin ja lounas taittui keskustellessa päivänpolttavista aiheista.

Marco Poloisesta Sedän matka jatkui vauhdilla kotiin ja nopean ”meikkauksen” jälkeen kohti tarunhohtoista Kauhajoen Kasinoa ja illan esiintymistä. Keikkaseurana oli tällä kertaa supermukava herrasmies Brädi Rähinä -tallista  keikkajengeineen, joiden kanssa aika vierähti kuin siivillä.

Iso kiitos vielä Kasinon jengille hienosta illasta!

P.S. Podcastissa äänessä myös Lahen kingi Brädi!

P.S. part II Kuvia keikalta

Maailmankiertue on totta

Voi pojat, että musiikki voi johdattaa yllättäviin tilanteisiin. Nyt on nimittäin niin, että 13 vuoden suomiräppäilyn jälkeen meillä on ensimmäinen keikka ulkomailla! Hihittelin ääneen, kun sovittelin maatunnusta (ES) keikkakalenteriin Tampereen ja Laihian väliin. Meidät on kutsuttu Fuengirolaan Kansainvälisille päiville. Lainaus tapahtumanjärjestäjiltä:

Kansainväliset päivät ovat Fuengirolan kaupungin vuodesta 1994 alkaen organisoima juhla, joka on kasvanut vuosi vuodelta tavoittaen lähes miljoona vierailijaa … Jokaisella kansallisuudella on Feria-alueella oma talo jonka sisä- ja ulkopuolella esitellään kyseisen maan kulttuuria, ruokia, juomia, tansseja, musiikkia jne.

Tuonnehan me sovitaan ihan täydellisesti! Espanjan aurinkorannikolla asuu Wikipedian mukaan 15-20 000 suomalaista, joten joku saattaa jopa ymmärtää sanat. Onko se hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi.

Yritämme päästä reissulla välillä kiinni kaapeliin ja päivitellä kuulumisia tänne Puistikolle. Ensin kuitenkin Kauhajoelle Kasinon avajaisiin ja Senssiin vappua vastaanottamaan. Vamos!

fuengirola

Kuva: Flickr/Welovecostadelsol

Tsekkaa tää: Gavlyn – What I Do

Ajelin alkuillasta Präntöön siltaa muina miehinä, kun biisi YleXin iltavuorossa kiinnitti huomioni. Ekana panin merkille sampleihin pohjautuvan tuotannon ja 9th Wonder -henkisen tanakan biitin, mitkä molemmat ovat popista ja elektrosta ammentavan hip-hopin hallitessa pudonneet radiokanavilta. Flowsta tuli jotenkin mieleen tamperelainen Frontpage kultaiselta 90-luvulta. Äänen perusteella kuvittelin räppärin olevan joku Uniikkia päätä lyhyempi pojankoltiainen, jolla on useamman numeron verran liian isot räppigearit. No, enpä olisi voinut olla enempää väärässä.

Kyseessä oli Gavlyn, naispuolinen MC jenkeistä. Gavlynin SoundCloudista löytyy uteliaille lisää biisejä, jotka ovat tuotannoltaan kuin suoraan Vinstonin mixtapelta: kovin 90-lukuista, itärannikolta. Ylläolevalla videolla on lähes 4,5 miljoonaa katselukertaa, joten mistään ug-löydöstä ei kai voi puhua, mutta mielenkiintoinen tuttavuus silti.

Rakkauden Ratapihan video nyt ulkona

Olkaa hyvä!