Artikkelit avainsanalla "YouTube"

Palmupuistikon Perjantainousut, osa 6

Taas on viikko vierähtänyt ja on Tamun vuoro tarjota kolmen kappaleen kimara keväistä tunnelmaa perjantain ratoksi. Täytynee heti alkuun mainita, että varmastikaan monen mielestä tällä kertaa tarjoamani teokset eivät ainakaan kaikki ole sitä nostattavinta poljentoa, mutta itselleni nämä biisit tarjoavat roppakaupalla nostalgisia fiiliksiä 2000-luvun alkupuolelta. Muistot palaa aikoihin, jolloin kierrettiin ahkerasti Suomea ja vähän Ruotsiakin silloisen bändini, Firevisionin kanssa. Taidettiinpa näistä biiseistä ottaa aika reippaasti vaikutteitakin silloiseen musiikkiimme, jota tuohon aikaan Artun kanssa tehtiin. Terkkuja vaan Artulle Helsinkiin sinne studion syviin syövereihin, samalla matkalla taidetaan olla edelleen ! Nauttikaahan biiseistä, hauskaa perjantaita ! (lisää…)

Palmupuistikon Perjantainousut, osa 5

Päätin pistää aika kesäiset ”nousut”, koska kevät vihdoin ilmoittaa olemassaolostaan. Ei mitenkään yllättäen musiikkisuuntaus menee Yhdysvaltojen vasemman käden puolelle. Skipataan Snoop Doggit sekä Chronicit ja katsellaan pikkaisen tuntemattomampaa kauraa läpi. G-funk, we funk! (lisää…)

Palmupuistikon Perjantainousut, osa 4

Levyraatimme on pyörinyt ensimmäisen kierroksen ympäri, joten on jälleen Don Myyrän vuoro listata lempibiisejään perjantain piristykseksi. (lisää…)

Palmupuistikon Perjantainousut, osa 3

Setä on 80-luvun lapsi. Kasari oli aikaa, jolloin artistit olivat vielä artisteja. Kukaan ei edes olettanut heidän elävän normaalia elämää. Tuohon aikaan eivät artistit pitäneet tämän kaltaisia blogeja, äänitelleet podcasteja kävellessään meren jäällä jakaakseen jotain tylsiä luontokokemuksia. Artistien ei tarvinnut olla standup-koomikon skilssit omaavia sanaseppoja, huipputason urheilijoita tai valveutuneita puunhalaajia. Puhumattakaan siitä, että ARTISTI olisi tarjonnut TOIMITTAJALLE kaljat varmistaakseen, että tuleva juttu musalehdessä on myönteinen. Artistit eivät olleet edes tältä planeetalta. He olivat supersankareita ja bändit olivat elämää suurempia asioita. Se jos jokin oli viihdettä. 80-luvun musiikki on jättänyt lähtemättömän jäljen elämääni. Jopa omaan musiikkiini, ainakin omasta mielestäni. Hevi oli tuolloin parasta, vaikkakin salaa kuuntelin myös isosiskon poppikasetteja, joita hän äänitteli television musakanavilta faijan väsäämällä piuhavirityksellä. Kaseteissa luki luonnollisesti ”Sekalaisia”.

DIO: Last In Line

Edesmenneen Ronnie James Dion laulusoundi on mielestäni edelleen maailman paras ”heviääni”. Tämä video teki nuoreen Setään lähtemättömän vaikutuksen. 80-luvun elokuva- tyyli- ja musiikkiestetiikka pähkinänkuoressa. Täydellinen ”ice breaker” ikäisteni herrasmiesten pippaloissa, kun kolmas ”hamsterin aivastus” sihahtaa.

Madonna: Into The Groove

http://www.youtube.com/watch?v=ZrLJXp3nYiE

Madonnan vanhat biisit ovat edelleen ihan järisyttävän hyviä. Kuten Kunkku sanoo – ”Mä en tanssi”, mutta tätä vois melkein salaa vähän joratakin. No ei nyt sentään, mutta täysin oikeutetusti voidaan todeta, että Madonna on ikoni, joka edelleen hakee vertaistaan. Kivikoviin north side nagetteihin tämä harvemmin uppoaa, mutta pippaloissa tuo ainakin neitokaiset paikalle.

Y & T: Don’t Stop Runnin’

Hieman harvinaisempi herkkupala höystettynä aidolla VHS-kuvalla ja soundilla. Itse video on rautaa ! Löytyy nörtti, kovis, hyvännäkönen gimma, sankaritarina.. tässä on kaikki. Tämäkin video löytyi ikävä kyllä hukkaan menneeltä videonauhaltani, joka sisälsi kolme tuntia ”taivaskanavilta” tallennettuja kasarihevivideoita. Olen koittanut etsiä tätä nauhaa vintiltä ja autotallista useita kertoja. Muistikuvani mukaan nauhassa on merkintä ”007”, joka on liimattu nauhojen mukana tulleilla numerotarroilla. Toimii erittäin hyvin esimerkiksi ”lähtöbiisinä” !

Palmupuistikon Perjantainousut on saatavana myös Spotify-soittolistana. Klikkaa Subscribe-nappulaa niin saat joka perjantai täydentyvän listan Spotifyysi.

Palmupuistikon Perjantainousut, osa 2

Huh huh Kung Pungen studiossa ja gangstaräppi raikaa. Meininki taipuu tällä kertaa ajankohtaisuuden puolelle joten kevätfiilistelyjä sitten myöhemmin gfunkkien kera. Pitemmittä puheitta itse musiikin pariin.

Too Short – Cocktales

Too Shortilta on tulossa uusi levy 28.2. Jep. Viimeisten herran tuotosten jälkeen odotukset olivat aika vähäiset, olemattomat lienee parempi sana. Shortin kertojanääni-flow ei vaan yksinkertaisesti toimi puolivillaisesti tehtyihin Lil Jon-clubitaustoihin. Levyltä on julkaistu  jo seitsemän musiikkivideota. Osa biiseistä ollut keskikertaisia, pari täydellistä floppia ja kaksi mielenkiintoista löytöä. Itse lupaan antaa levylle täydet mahdollisuudet vakuuttaa, mutta epäilen että ei tuo kestosoittoon pääse. Hyvällä mäihällä palaamme tähän levyyn tällä palstalla vajaan kuukauden päästä (noin 25% mahdollisuus). Tässä rapiat 15 vuotta vanhempaa kututräkki herralta. Hellyydellä aina <3 deeznutz.

Too Short feat Richie Rich – Hog Ridin

http://www.youtube.com/watch?v=L9O9w-OcMhI

Sitten musiikkivideo Pätkän uudemmalta levyltä ja pistetään vinkki heti alkuun että biisi kannattaa aloittaa ensimmäisellä kuuntelulla 2:20 kohdalta. Haha. Richie Rich, jumankauta nyt puhutaan oikeasta jätkästä feattaamaan. Rikun Town bidness street tapet nukuin ohi, mutta tämän featin perusteella varmaankin pitää tsikiditsekata ne tässä myöhemmin. Seasoned veteran CD kuuluu siihen sarjaan levyjä jotka eivät kestokuuntelun takia pääse livahtamaan pois autostani ehkä ikinä. Julkisuuden henkilöistä jotka lukeutuvat Richien fanikuntaan voi mainita Rotan joka yleensä roudaa CD:n autooni missä on pelkästään ”Smoke n fuck” biisiä. Noh lätkäistää Riki studioon Pätkän kanssa tekemään prätkäbiisiä niin Sons of Anarchyt syö pölyä. Jotenkin muuten tuo Riku tuntuu uskottavammalta tuon prätkäjutun kanssa kuin Pätkä. Wruum!

Point Blank – No one can

http://www.youtube.com/watch?v=Ouy8Rnl7X6c

Ajankohtaista musaa ilman musavideota. Point Blank saapuu keikalle Helsinkiin 10. maaliskuuta joten on vähintäänkin asiallista lopettaa show äijän legendaarisella träkillä. Härkä! Itse pistän Point blankin Mad at the world:in omaan all time top 5 raplevyihini heittämällä joten oli helppo valita minkä biisin pistän tyrkylle. Taitaa muuten olla paras reggae-biisi mitä olen kuullut. Sääli että SPC:n pojat ovat olleet niin laiskoja tekemään musavideoita, mutta ei näin kova kappale kaipaa edes mitään videota. Nähdään keikalla!

Palmupuistikon Perjantainousut on saatavana myös Spotify-soittolistana. Klikkaa Subscribe-nappulaa niin saat joka perjantai täydentyvän listan Spotifyysi.