Kotiseutumatkailua

Mukava keikkareissu taas takana, kiitos Teuvan Kaarihovi ! Tällä kertaa meillä oli tour managerina mukana myös kivenkova banjomies Des(s)ert Diego, terkkuja ja kiitosta fotoista ! Kiitokset myös Stigille, DJPP:lle ja Naapurin Allulle, oli mukavaa nähdä taas. Vähän todistusaineistoakin otettiin kuvien ja podcastin muodossa, olkaapa hyvät !

[podcast]https://www.palmupuistikko.fi/wp-content/uploads/2012/09/220912-Teuvalla-keikalla.mp3[/podcast]

Palmupuistikon Perjantainousut osa 24

Perjantainousujen 24. luukku aukeaa, ja sieltä näkyy New York.

Disco Ensemble – Second Soul

Lämpenin melkoisen hitaasti Disco Ensemblelle. Aki oli bändistä mehuissaan jo Viper Ethicsin aikaan ja suositteli kovasti minullekin, mutta kavereita DE:n kanssa meistä tuli vasta muutama vuosi myöhemmin. Uuden levyn ekaa sinkkua on kehuttu/haukuttu stadionrockiksi – minulle tämä ainakin toimii.

Duck Sauce – Luis Guzman

http://www.youtube.com/watch?v=y7vPfmiDLpI

Duck Saucen diskolekasta on omistettu Luis Guzmanille, tuolle latinogangsterien ja linnakundien uskolliselle tulkitsijalle, oma versio. Video on samanlaista bailauksen ja julkkis-cameoiden vilskettä kuin alkuperäinen, joka aiheuttaa minussa aina pakottavan tarpeen käydä Finnairin sivuilla tähyilemässä New Yorkin-lentojen hintoja. Biisistä vinkkasi Roimela leffablogissaan.

Gang Starr – Royalty

Halusin soittaa teille nuo kaksi ylintä biisiä. Kolmatta valitessani tajusin, ettei kappaleille löydy kirveelläkään yhteistä teemaa, kunnes hoksasin metrokylteistä, että Second Soulhan on kuvattu myös New Yorkissa. Siitä kaupungista hyviä videoita riittää, joten otetaan tähän väliin siis Gang Starrilta kipales, johon en todennäköisesti koskaan kyllästy.

PS. Kunkku, Tamu, Stig, DJPP ja M79 eli tuttavallisemmin Viiksikko esiintyy huomenna Teuvan Hovifesteillä. Toivottavasti nähdään siellä!

PPS. Perjantainousut Spotify-soittolistana tästä.

Selmun synttäreillä

Tein eilen Desert Diegon kanssa pienen roadtripin Seinäjoelle, jossa Provinssirockin ja Rytmikorjaamon isäntä Selmu ry juhli 20-vuotisjuhliaan.

Rytmiksen aulan seinille on koottu Selmun ja Provinssirockin historiaan liittyvää materiaalia. Näyttely sai harmittelemaan, että olemme keränneet Volumeen liittyviä lehtileikkeitä laiskanlaisesti ja bändien vieraskirjakin taisi lakata kiertämästä. Käyttiköhän Sturm Und Drang tätä samaa lavakarttaa paikatessaan neiti Viinitalon poissaoloa?

Sekä Seinäjoen että Vaasan musiikkielämässä vaikuttava Rumpunen järjesti meille tehdaskierroksen Rytmiksen uusissa tiloissa. Kiitti! Sen päätteeksi tsekkailtiin Sansan keikkaa parvelta.

Lady Gagan peikkotyttöpikkusisko Iiris jäi meidän kohdallamme illan viimeiseksi esiintyjäksi, ettei paluu Vaasaan venyisi aamuyöhön. Fleimarit ja Lauri Hanhiniemen Kesäperuna jäi siis näkemättä.

Paluumatkan aluksi auto piti pysäyttää, että Diego saisi kuvan Rytmiksen valomainoksesta.

Entäpä Vaasan uusi rokkiklubi/musiikkitalo?

Vertailu Seinäjokeen on typerä, mutta tehokas tapa saada asioita etenemään Vaasassa. Niinpä Rytmikorjaamoa on täällä käytetty mittapuuna, kun on vaadittu korvaajaa Club 25:lle tai uutta musiikkitaloa. Pitää kuitenkin muistaa, että Rytmiksen perustamisessa yhdistyivät kysyntä (Selmun tekemä pohjatyö ravintolakeikkojen järjestämisessä), tilat (tyhjillään oleva postiautovarikko), tekijät (Provinssirockissa hioutunut Selmun organisaatio) ja rahoitus (Seinäjoen kaupungin sitoutuminen luoviin aloihin) tavalla, jonka onnistumista tekijät itsekin hieman ihmettelivät eilisessä vanhojenmuistelusessiossa. Vaasassa jotkut kuvittelevat, että jos kaupunki rakentaa seinät, kysyntä ja tarjonta ilmestyvät niiden sisäpuolelle sormia napsauttamalla. Kehoittaisin heitä laittamaan hieman jäitä hattuun ja tukemaan vaasalaista elävän musiikin tarjontaa sellaisena kuin sitä tällä hetkellä järjestetään. Sitten kun tupa on täynnä joka ilta, voidaan ruveta juttelemaan uudisrakennuksista.

Kirje Steen1:lle

Räppärikollegamme Steen1:n lausunnot ja tempaukset päätyvät aika ajoin uutisotsikoiden aiheeksi. Varsinkin Stenkan ulostulo Rähinän lapsiräppärien kykykilpailun suhteen oli niin osuva ja oikea-aikainen, että se veti lähestulkoon maton alta koko skabalta.

Nyt Steen1 tempaisee jälleen. Hän kertoo kotisivullaan uuden albuminsa olevan valmis, mutta se julkaistaan (ilmaiseksi) vasta kun kuuntelijoilta on kertynyt 10 000 euroa hänen tililleen. Asia ponnahti uutisaiheeksi varmasti siksi, että syksyllä on käyty vilkasta julkista keskustelua joukkorahoituksesta. Muun muassa oppikirjaa ei saanut porukalla rahoittaa, vaikka kysyntää oli.

Onko rahan kerääminen suoraan kuuntelijoilta joukkorahoitusta? Jos projektille etsitään rahaa esim. Kickstarter-palvelun kautta ja tarvittava summa ei täyty, koko homma raukeaa. Steen1 sen sijaan ilmoitti, ettei palauta rahoja. Vaikka levy on jo äänitetty. Läpinäkyvyyttä keräyksestä on myös turha etsiä – ellei Steen aio julkaista tiliotteitaan sosiaalisessa mediassa, kukaan ei saa tietää onko kymppitonni tullut täyteen. Tämä ei mielestäni ole joukkorahoitusta, tämä on hämäräperäistä. Olen samaa mieltä kuin Kissalan pojat tässä MikroPC:n uutisessa – jonkinlainen kuluttajansuoja täytyy löytyä myös joukkohankkeissa.

Me teimme Pekan kanssa Vapaapudotuksen välisoiton tälle levylle tilaustyönä, ilmaiseksi ja vailla mitään odotuksia tai toivetta vastapalveluksesta. Tiedän että yksi välisoitto on pelkkä hyttysen paska valtameressä, mutta silti jos olisin tiennyt meidän olevan osa tätä kiristystä, olisin harkinnut osallistumistani uudemman kerran. Oma moka, Stenkan julkaisu-uutinen on päivätty ennen kuin kävimme studiossa.

Stenkka pliis, älä pidä biisejä panttivankeinasi. Mihin sä sitä kymppitonnia enää tarvitset? Biisithän on jo purkissa. Laita levy kaikkien saataville ja käytä seuraaviin projekteihisi ne pari-kolme tonnia jotka olet jo saanut. Sekin on monikymmenkertaisesti enemmän kuin mihin monet muusikot joutuvat levymyynneissä nykyisin tyytymään.

APPiukot esittelee: Things

Tästä oli lähellä tulla ”nyyh, on ollut niin kiire etten ole ehtinyt kirjoittamaan” -tyylinen blogipostaus. Mutta sitten hoksasin ajatella asiaa päinvastoin – tässähän on ehtinyt tekemään vaikka kuinka paljon: tekemään mukavasti keikkaa, vähän järjestöhommia, reissaamaan sekä vääntämään oikeita töitäkin. Mistä johtaakin aasinsilta blogin uuteen juttusarjaan, jonka Kunkku keksi, mutta johon aion nyt ottaa varaslähdön. Tarkoituksenamme on esitellä softia ja sovelluksia, jotka tekevät arjesta pykälän verran joutuisampaa.

Koska minä kerkesin tekemään sarjan ensimmäisen postauksen, aion myös päättää juttusarjan nimen. Se olkoon APPiukot – ukot testaamassa appeja. Haha, joskus olen niin hauska että tekisi mieli soittaa itelleen kytät.

Things

Modernin miehen pahimmat ongelmat ovat lihominen ja liika sähköposti. Näistä jälkimmäistä harmia taklaa GTD eli Getting Things Done -menetelmä, josta on tullut guruineen ja kirjoineen Jenkkilässä lähes uskonto. Minä allekirjoitan GTD:stä ainakin sen väitteen, että on stressaavaa yrittää muistaa kaikki päässään. Jos tehtävät ja tapaamiset on kirjoitettu muistiin, ne voi rauhassa unohtaa kunnes on deadlinen aika.

Thingsin perusidea on yksinkertainen: kun sinulla on joku muistettava asia, teet siitä itsellesi muistutuksen ohjelmaan. Kun olet suorittanut tehtävän, rastitat sen ja se poistuu näkyvistä.

Thingsiä voi käyttää muistilistana monella tavalla: joko tekemällä spontaaneja muistiinpanoja ohjelman Inbox-kansioon tai sitten pikkutarkasti projekteja, deadlinepäivämääriä ja tageja käyttämällä. Ohjelma nostaa Today-kansioon aina kaikki tälle päivälle merkityt tehtävät. ”Torkkupainikekin” löytyy, jos haluat lykätä jonkin tehtävän suorittamista myöhemmäksi.

Projekti voi olla mikä tahansa useampia vaiheita sisältävä homma, vaikka kauppalista tai lomamatkan varaaminen. Alla esimerkki, miltä keikkaan liittyvä projekti voisi näyttää.

Tietokoneella sama projekti näyttää tältä, kun näyttöpinta-alaa on enemmän:

Jos sinulla on samanlaisia projekteja aina uudestaan ja uudestaan, voit tehdä projektista työpohjan jota sitten monistat ja täydennät. Yksittäisistä tehtävistä voi tehdä toistuvia, jos haluaa itselleen vaikkapa muistutuksen vuokranmaksusta joka kuukauden 15. päivä.

Tiedän että esim. Evernotessa on samoja ominaisuuksia ja lisäksi paljon muuta, mutta kun olin ehtinyt tykästyä Thingsin simppeliin käyttöliittymään ja tapaan käsitellä muistettavia asioita projekteina, en enää välittänyt opetella uutta softaa. Käytin Thingsiä ihan aluksi tietokoneessa, mutta iPhone-sovelluksen myötä siitä tuli entistä monikäyttöisempi. Ennen piti hieman kikkailla Dropboxilla saadakseen työ- ja kotikoneen tiedot synkkaan, mutta versioon 2 tulleen pilvipalvelun avulla tiedot päivittyvät kaikkiin kolmeen laitteeseen kuin itsestään.

Things iPhonelle maksaa 7,99 ja Mac-tietokoneelle 39,99 €. Se ei siis todellakaan ole genrensä halvimpia, mutta 4-4,5 tähden arvosanoista päätellen muutkin kuin minä ovat todenneet sen hankkimisen arvoiseksi.