Matkalla Spotifyyn, osa 5

Digimusiikkikeskustelun kuumin peruna tuntuu olevan: paljonko Spotify maksaa artisteille? Meillä on lopultakin hieman omakohtaista tietoa asiasta, kun jakelijamme Record Union toimitti ensimmäisen tilitysraportin. Käytämme koekaniinina jälleen Vapaapudotuksen Kun te nukutte -ep:tä.

Tärkein ensin: mitä viivan alla on?

Tilitysjakso: joulukuu 2012
Levyn biisejä kuunneltiin yhteensä 346 kertaa
Record Union tilitti meille 1,16 euroa
= yksi soittokerta oli siis 0,34 sentin arvoinen.

Katsotaanpa seuraavaksi, mitkä kaikki valinnat tuohon lukemaan ovat vaikuttaneet.

Jakeluporras

Kuten juttusarjan aikaisemmissa osissa on opittu, Spotify ei asioi suoraan omakustannemuusikoiden kanssa. Väliin tarvitaan jakeluporras: Record Union, Samsara, Tunecore tai vastaava yritys. Jakelijat hinnoittelevat palvelunsa eri tavoin. Toisissa aloitusmaksu on kalliimpi ja julkaisija saa kaikki tuotot, toiset nipistävät osuuden kaikesta myynnistä. Record Unionin provisio on 15 prosenttia. Ilman provisiota yksi soittokerta olisi siis ollut arvoltaan 0,40 senttiä.

Onkse paljon vai vähän? Roitotuli-bändi on seurannut Spotifyn sille maksamia korvauksia jo pari vuotta. Heidän mukaansa luvut ovat yli kaksinkertaistuneet tässä ajassa.

Spotifyn ja Record Unionin välinen sopimus ei tietenkään ole julkista tietoa. Siksi voimme vain arvailla, saako Record Unionin artisti yhtä paljon Spotifyltä kuin esimerkiksi Universal Musicin artisti.

Kuuntelijan käyttämä Spotify-versio

Maksullisella Spotify-tuotteella (Unlimited tai Premium) suoritettu kuuntelukerta on artistille ilmaisversiota tuottoisampi. Meidän tilitysraportissamme yhden soittokerran arvo oli alimmillaan 0,14 ja korkeimmillaan 0,56 senttiä. Tälle levylle ja aikajaksolle keskiarvoksi tuli tuo 0,34 senttiä. Ensi kuussa tai toisella artistilla lukema on jotain muuta.

Kuuntelijan kotimaa

Spotify toimii tällä hetkellä 35 maassa. Raportissa oli yksittäisiä kuuntelukertoja mm. Saksasta ja Ruotsista, mutta ei tarpeeksi jotta voisimme laskea mitään luotettavaa lukemaa kuuntelumaiden välisistä eroista korvauksissa. Suomiräpin markkinat kun ovat Suomessa.

Saaliinjako

Mitä jos nyt lähtisimme hulluttelemaan ja nostaisimme koko 1,16 euron potin Record Unionista? PayPal, joka on ainoa Record Unionin käyttämä maksutapa, vetäisi välistä vielä 2 % jättäen meille 1,14 euroa. Levyn julkaisu maksoi 15,76 euroa, joten projekti on vielä tukevasti tappiolla.

Jos kuvitellaan, että julkaisumaksu ja mahdolliset muut kulut olisivatkin jo kertyneet, tuohon 1,14 euroon alettaisiin soveltamaan firman ja artistien välistä rojaltisopimusta. Meillä jako on 80 artistille/20 yhtiölle, ja kun tekijöitä on vain kaksi, tarkoittaa se TKK:lle 46 senttiä, Myyrälle 46 senttiä ja Palmupuistikko Oy:lle 23 senttiä (sentin laskuvirhe johtuu pyöristämisestä). Näillä liksoilla ei tarvitse vielä lopettaa päivätöitä…

Lopuksi

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole opettaa bändiä vaatimaan levy-yhtiöltä 80 prosentin rojalteja – niitä ei ole luvassa. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tarvitsee. Pelkän digijakelun voi hoitaa itsekin, levy-yhtiön ammattilaisilta puolestaan saa rahaa vastaan palveluja A&R:ssä, markkinoinnissa ja myynninedistämisessä.

Kun te nukutte on puhtaasti katalogijulkaisu, sillä Vapaapudotus ei ole tällä hetkellä aktiivisena. Noin 400 kuukausittaisella kuuntelulla levy maksaa jakelukulunsa takaisin ensi joulukuuhun mennessä. Ja vaikka näin ei kävisikään, julkaisu kannatti silti tehdä, sillä Spotify on elintärkeä osa bändin digitaalista jalanjälkeä.

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, lue aiemmat Matkalla Spotifyyn -jutut tästä.

Matkalla Spotifyyn, osa 2

Vanhan omakustanteemme matka kohti Spotifyä jatkuu. Valitsin jakelijaksi Record Unionin, sillä sen hinnoittelu sopi hyvin albumille, jolle on odotettavissa lähinnä streamauksia ja vähän latauksia.

Hanki nämä valmiiksi ennen kuin aloitat

– biisit CD-laatuisina (16-bit, 44.1 kHz, Stereo)
– kansikuva koossa 1600 x 1600 px, RGB JPG
– PayPal-tili, jolla rahaa tai joka on liitetty luottokorttiin
– ISRC-koodi (hyödyllinen, mikäli aiot toimia ”labelina” jatkossakin)

Projekti oli juuttua lähtötelineisiin, sillä oma kopioni Kun Te Nukutte -ep:stä ei enää toiminut läppärin optisessa asemassa. Poltetun cd-r-levyn käyttöikä saattaa siis jäädä kymmeneen vuoteen, vaikka sitä säilyttäisi siististi kotelossa, mikä on huolestuttavaa. Onneksi minulla oli pari myyntiin tarkoitettua vielä jäljellä, joista yhdestä sain raidat ripattua.

En edes muista millä softalla levy on miksattu, mutta olen sentään hoksannut tallentaa varmuuskopiot yksittäisistä raidoista. Tästä seurasi tietysti suunnaton kiusaus ruveta miksaamaan ja masteroimaan biisejä uudestaan. Logicin plugareilla ja hyvillä monitoreilla saisi varmasti parempaa jälkeä kuin halpiskuulokkeilla ja tupladekkimankalla, joilla säätelin soundeja yksiössäni. Tästä tulisi kuitenkin loputon kierre: kun miksaus olisi valmis, seuraavaksi tekisi mieli nauhoittaa säkeistöt paremmin, ja niin edelleen. Pian biisi olisi muuttunut joksikin muuksi. Niinpä päätin olla koskematta raitoihin ollenkaan.

Kannet olen tehnyt vuonna 2001 CorelDrawilla. Aikoinaan suosittu taitto-ohjelma on nykyisin lähinnä kirosana, sillä sen tiedostoja ei ole tahtonut saada millään nykysoftalla auki. Illustratoriin on onneksi jossain välissä tullut Corel-tuki. Fontit olivat vähän vinksallaan, mutta kopioin kuvat Photoshopiin ja asettelin tekstit uudelleen siellä. Kansissakin pyrin alkuperäisen kaltaiseen lopputulokseen.

ISRC-koodin sai IFPI:ltä näppärästi sähköpostivaihtona kahdessa vuorokaudessa: hakemus pdf:nä sisään, maksu tilille, koodi meille. Koodi on siis maatunnuksesta, julkaisijan tunnuksesta, vuosiluvusta ja juoksevasta numerosta koostuva sarjanumero, joka tallennetaan äänitteeseen ja joka helpottaa biisien automaattista luettelointia ja soittoraportointia.

2. Kappaleiden syöttäminen jakelijan järjestelmään

Sitten ei muuta kuin Record Unionin palvelua ihmettelemään. Käyttöliittymä on sen verran selkeä, että en käy joka vaihetta tässä tarkemmin läpi. Marssijärjestys on seuraavanlainen:

1. wav-tiedostot uploadataan palvelimelle

2. raitoihin lisätään metadata (kappaleen nimi, esittäjä, ISRC ym.)
3. raidat valitaan julkaisuun (biisijärjestys asetetaan, kansikuva lisätään)
4. julkaisun metadata syötetään (nimi, viivakoodi jos on)
5. julkaisun saatavuus syötetään (julkaisupäivä, markkina-alueet)
6. valitaan musiikkipalvelut, joihin julkaisu jaellaan

7. tarkistetaan vielä kaikki syötetyt tiedot, sillä julkaisun jälkeen ne lukittuvat

8. maksetaan julkaisumaksu

Laitoin levylle julkaisupäiväksi ”heti”, jotta näkisin kuinka pitkä viive eri palveluissa on. Uudelle levylle suositellaan julkaisupäivää kolmen viikon päähän, jotta sillä on mahdollisuus päästä palvelujen uutuuslistoille (omakustanne iTunesin etusivulla? Tuskinpa). Julkaisun aikatauluttaminen kannattaa kuitenkin aina. Silloin muut markkinointitoimenpiteet, kuten Facebook-tiedotus tai YouTube-videon julkaiseminen, voidaan aloittaa juuri kun levy tulee myyntiin.

Musiikkipalveluiksi valitsin Spotifyn, iTunesin, Nokian ja 24/7 Entertainmentin (Meteli.net). RU veloittaa niistä vain 1,5 dollaria per palvelu, mutta turha maksaa sitäkään vähää palveluista jotka eivät toimi Suomessa. Lista RU:n kaikista kumppaneista löytyy täältä.

Jakelu tiskijukkien suosimaan Beatportiin jää tässä vaiheessa vielä kysymysmerkiksi. Record Union antaa ristiriitaista tietoa: toisaalla lukee, että BP haluaa hyväksyä jokaisen labelin erikseen, toisaalla luvataan että biisit päätyvät sinne helposti. Selvitämme tilannetta.

3. Artisti maksaa

Oletuksena Record Union ottaa 15 % myynneistä. Julkaisija voi halutessaan puolittaa provikan 7,5 prosenttiin 20 dollarin kertamaksulla, jos luottaa että biisit tulevat myymään hyvin.

EP-mittaisen levyn julkaisu tuli näillä valinnoilla maksamaan yhteensä 20,5 dollaria ensimmäiseltä vuodelta. Jatkossa uusimismaksu on 8,75 dollaria, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen summa siitä, että biisit pysyvät tarjolla laillisissa kanavissa. Jos streamaus- ja lataustuotot ylittävät tuon summan, omaa rahaa ei tarvitse syöttää lisää koneistoon vaan ”artisti maksaa” -mentaliteetin sijaan artisti saattaa päästä jopa saamapuolelle.

Biisit ovat nyt matkalla Spotifyyn, mutta artikkelisarja ei lopu tähän. Seuraavissa osissa vahditaan toimitusaikoja, perehdytään raportointiin ja koitetaan saada Beatport skulaamaan.

—

PS. Sähköpostiin tupsahti sopivasti eilen Record Unionin 30 % alennuskoodi, jonka pitäisi olla voimassa joulukuun ajan. Jos siis olet samalla asialla kuin me, syötä maksuvaiheessa koodi (koodi poistettu, se olikin kertakäyttöinen) sille varattuun kenttään.

– – –

Tämä on jatkokertomus, lue muut osat: Matkalla Spotifyyn.