Tänään Mintuille?

Meillä on ollut erilaisia yhteistyövirityksiä Turun ja erityisesti Lempi-Joen ja Chyden suuntaan jo vuoden 2001 feattihommista alkaen. Uusin tuotos on Letkuyksikkö-nimisen bändin Mintuille osa II, jonka tausta on Tamun tuotantoa ja digijakelun on järjestänyt Palmupuistikko. Tsekkaa tää ja bongaa kuuma drinkkivinkki kesäksi!

Heiska-setä ja Nousi-aine ovat tehneet musiikkia yhdessä jo vuodesta 2003. Kokoonpanon nimeksi vakiintui Letkuyksikkö joskus vuoden 2007 tienoilla, ja seuraavana vuonna ilmestyi debyytti-EP Kova Paketti. Nyt uutta matskua on kertynyt albumiksi asti ja Letkiksellä on tänään levynjulkkarikeikka Turun Pikku-Torressa. Suosittelemme lämpimästi.

Mintuille Spotifyssä
Mintuille iTunesissa

Hyvästä sävellyksestä on moneksi

Laiskan pyhäpäivän kunniaksi jotain ihan muuta:

Olen tässä blogissa pariin otteeseen sivunnut EDM:ää eli uutta elektronista tanssimusaa. Monille genre on ”ärsyttävää jumputusta” ja sen suosiota vähätellään sillä, että nuoriso tarvitsee klubeille yksinkertaista tamppausta, jonka tahtiin roiskia jekkubatteryä ja tarjouskuoharia. Konemusan uutta tulemista ei kuitenkaan pidä sotkea 90-luvun liukuhihnatuotettuun eurodanceen, sillä osa uudesta eedeeämmästä on sävellyksiltään ja rakenteiltaan tosi laadukkaita pop-kappaleita. Todisteena toimikoon Evan Duffyn YouTube-kanava, jolla kaveri vetää tanssimusasta aika huikeita versioita pianolla.

(alkuperäinen Deadmau5:n biisi tästä linkistä)

Okei, onhan Evan virtuoosimainen pianisti, joka osaa sovittaa biisit pianolle. Mutta trendikkäiden soundien riisuminen paljastaa aina armottomasti, onko itse sävellyksestä pitkässä juoksussa mihinkään. En näe esim. Harlem Shakea tai Gangnam Styleä tuolla kanavalla…

Sellainen oli Espanja

Terveisiä Andalusian auringosta! Orkesterimme historian ensimmäinen ja toinen keikka ulkomailla ovat onnistuneesti paketissa.

Matkakohteemme oli Espanjan etelärannikolla sijaitseva Fuengirola, jossa juhlittiin Kansainvälisiä päiviä. Yhteensä 33 maata oli rakentanut feria-alueelle omaa kulttuuriaan esittelevän osaston. Fuengirolassa asuu vireä suomalaispopulaatio, joten siniristilippu oli joukossa mukana – ja me sen kantajina.

Ensimmäinen vierailu alueelle iski kuin halolla päähän. Väkeä oli puolen kilometrin mittaisen kadunpätkän täydeltä, ruokakojuista tulvi toinen toistaan väkevämpiä tuoksuja ja reggaetonit, kansanmusiikit sekä discohitit sekoittuivat korvia koettelevaksi sekamelskaksi. Selviäisikö täällä pitkää viikonloppua, kun on tottunut siihen että lähimpään ihmiseen on Vaasan torin halkaisijan verran välimatkaa? Suomen juhlahuoneistosta saimme hieman ensihoitoa kulttuurishokkiin: hernekeittoa, lonkeroa ja Leijonien matsin screenillä.

Esiinnyimme Suomen osastolla kahdesti, perjantai- ja lauantai-iltojen prime timessä. Ensimmäinen veto jänskätti enemmän kuin pitkään aikaan, sillä emme tienneet yhtään mitä odottaa. Huoli oli turhaa: kun keikka lähti käyntiin, tunnelma oli mitä parhain. Ainakin Hei Scully, Syksyllä Palmasiin ja Tyttö sinä olet meritähti olivat kantautuneet Euroopan etelälaidalle asti, niin hyvin yleisö lauloi mukana. Monille keikka oli varmasti ensikosketus Kunkun ja Tamun musiikkiin tai koko suomiräppiin, mutta onneksi sekä me että musiikkimme olemme aika helposti lähestyttävää sorttia. Nuorin lavan edestä bongattu fani JVG-paidassaan oli juuri ja juuri kouluikäinen, vanhin puolestaan varsinainen bailumummo. Enemmistö oli nuoria aikuisia kuten missä tahansa klubikeikalla.

Espanjan lämpö on selkeästi tarttunut Fuengirolan suomalaisiin, sillä nautimme koko reissun ajan ihan mahtavasta vieraanvaraisuudesta. Kiitos kaikille uusille ja vanhoille tutuille! Erikseen on pakko mainita kahden suomalaispariskunnan seurue, joka tuli perjantaina kiittämään keikasta. Pitemmittä puheitta he kutsuivat meidät, ennestään tuntemattomat muusikonretkut, kotiinsa! Lauantai-iltapäivämme kului siis Fuengirolan pohjoispuolen kukkuloilla upeista maisemista ja grilliherkuista nauttien. Palasimme keikkapaikalle sopivasti juuri kun tarjoilut oli syöty ja juotu ja seurueen miehet palanneet kotiin…

Vaikka Fuengirolassa ei ole vielä täysin kesä, aurinko paistoi hieman eri intensiteetillä kuin Suomessa. Ja niinhän siinä kävi, että Setä on nyt toiselta puolelta ihanan rosé. Kunkku sen sijaan siveli lotionia vielä iltaisinkin ja välttyi kärähtämisiltä. Safety first! Aurinko teki Kunkusta muutenkin niin energisen, että saapa nähdä minkälainen travelleri miehestä vielä kehittyy tämän reissun ansiosta. Lienee jo googlettamassa maailman muita suomalaisyhteisöjä ja lähettämässä keikkatarjouksia.

– – –

PS. Lanseerasimme keikan yhteydessä uuden Yön Polte -paidan – jos lanseeraukseksi voi sanoa sitä, että heittelee viitisentoista paitaa yleisöön Rakkauden Ratapihan soidessa. Vain yksi lävähti paluupostina lavan takaseinään, joten keskimääräisesti ideasta kai tykättiin? Jos haluat itsellesi kesäkampetta, tilaa paita verkkokaupastamme!

Matkalla Spotifyyn, osa 5

Digimusiikkikeskustelun kuumin peruna tuntuu olevan: paljonko Spotify maksaa artisteille? Meillä on lopultakin hieman omakohtaista tietoa asiasta, kun jakelijamme Record Union toimitti ensimmäisen tilitysraportin. Käytämme koekaniinina jälleen Vapaapudotuksen Kun te nukutte -ep:tä.

Tärkein ensin: mitä viivan alla on?

Tilitysjakso: joulukuu 2012
Levyn biisejä kuunneltiin yhteensä 346 kertaa
Record Union tilitti meille 1,16 euroa
= yksi soittokerta oli siis 0,34 sentin arvoinen.

Katsotaanpa seuraavaksi, mitkä kaikki valinnat tuohon lukemaan ovat vaikuttaneet.

Jakeluporras

Kuten juttusarjan aikaisemmissa osissa on opittu, Spotify ei asioi suoraan omakustannemuusikoiden kanssa. Väliin tarvitaan jakeluporras: Record Union, Samsara, Tunecore tai vastaava yritys. Jakelijat hinnoittelevat palvelunsa eri tavoin. Toisissa aloitusmaksu on kalliimpi ja julkaisija saa kaikki tuotot, toiset nipistävät osuuden kaikesta myynnistä. Record Unionin provisio on 15 prosenttia. Ilman provisiota yksi soittokerta olisi siis ollut arvoltaan 0,40 senttiä.

Onkse paljon vai vähän? Roitotuli-bändi on seurannut Spotifyn sille maksamia korvauksia jo pari vuotta. Heidän mukaansa luvut ovat yli kaksinkertaistuneet tässä ajassa.

Spotifyn ja Record Unionin välinen sopimus ei tietenkään ole julkista tietoa. Siksi voimme vain arvailla, saako Record Unionin artisti yhtä paljon Spotifyltä kuin esimerkiksi Universal Musicin artisti.

Kuuntelijan käyttämä Spotify-versio

Maksullisella Spotify-tuotteella (Unlimited tai Premium) suoritettu kuuntelukerta on artistille ilmaisversiota tuottoisampi. Meidän tilitysraportissamme yhden soittokerran arvo oli alimmillaan 0,14 ja korkeimmillaan 0,56 senttiä. Tälle levylle ja aikajaksolle keskiarvoksi tuli tuo 0,34 senttiä. Ensi kuussa tai toisella artistilla lukema on jotain muuta.

Kuuntelijan kotimaa

Spotify toimii tällä hetkellä 35 maassa. Raportissa oli yksittäisiä kuuntelukertoja mm. Saksasta ja Ruotsista, mutta ei tarpeeksi jotta voisimme laskea mitään luotettavaa lukemaa kuuntelumaiden välisistä eroista korvauksissa. Suomiräpin markkinat kun ovat Suomessa.

Saaliinjako

Mitä jos nyt lähtisimme hulluttelemaan ja nostaisimme koko 1,16 euron potin Record Unionista? PayPal, joka on ainoa Record Unionin käyttämä maksutapa, vetäisi välistä vielä 2 % jättäen meille 1,14 euroa. Levyn julkaisu maksoi 15,76 euroa, joten projekti on vielä tukevasti tappiolla.

Jos kuvitellaan, että julkaisumaksu ja mahdolliset muut kulut olisivatkin jo kertyneet, tuohon 1,14 euroon alettaisiin soveltamaan firman ja artistien välistä rojaltisopimusta. Meillä jako on 80 artistille/20 yhtiölle, ja kun tekijöitä on vain kaksi, tarkoittaa se TKK:lle 46 senttiä, Myyrälle 46 senttiä ja Palmupuistikko Oy:lle 23 senttiä (sentin laskuvirhe johtuu pyöristämisestä). Näillä liksoilla ei tarvitse vielä lopettaa päivätöitä…

Lopuksi

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole opettaa bändiä vaatimaan levy-yhtiöltä 80 prosentin rojalteja – niitä ei ole luvassa. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä tarvitsee. Pelkän digijakelun voi hoitaa itsekin, levy-yhtiön ammattilaisilta puolestaan saa rahaa vastaan palveluja A&R:ssä, markkinoinnissa ja myynninedistämisessä.

Kun te nukutte on puhtaasti katalogijulkaisu, sillä Vapaapudotus ei ole tällä hetkellä aktiivisena. Noin 400 kuukausittaisella kuuntelulla levy maksaa jakelukulunsa takaisin ensi joulukuuhun mennessä. Ja vaikka näin ei kävisikään, julkaisu kannatti silti tehdä, sillä Spotify on elintärkeä osa bändin digitaalista jalanjälkeä.

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, lue aiemmat Matkalla Spotifyyn -jutut tästä.

Maailmankiertue on totta

Voi pojat, että musiikki voi johdattaa yllättäviin tilanteisiin. Nyt on nimittäin niin, että 13 vuoden suomiräppäilyn jälkeen meillä on ensimmäinen keikka ulkomailla! Hihittelin ääneen, kun sovittelin maatunnusta (ES) keikkakalenteriin Tampereen ja Laihian väliin. Meidät on kutsuttu Fuengirolaan Kansainvälisille päiville. Lainaus tapahtumanjärjestäjiltä:

Kansainväliset päivät ovat Fuengirolan kaupungin vuodesta 1994 alkaen organisoima juhla, joka on kasvanut vuosi vuodelta tavoittaen lähes miljoona vierailijaa … Jokaisella kansallisuudella on Feria-alueella oma talo jonka sisä- ja ulkopuolella esitellään kyseisen maan kulttuuria, ruokia, juomia, tansseja, musiikkia jne.

Tuonnehan me sovitaan ihan täydellisesti! Espanjan aurinkorannikolla asuu Wikipedian mukaan 15-20 000 suomalaista, joten joku saattaa jopa ymmärtää sanat. Onko se hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi.

Yritämme päästä reissulla välillä kiinni kaapeliin ja päivitellä kuulumisia tänne Puistikolle. Ensin kuitenkin Kauhajoelle Kasinon avajaisiin ja Senssiin vappua vastaanottamaan. Vamos!

Kuva: Flickr/Welovecostadelsol