Taiteiden yössä

Taiteiden Yö. Niitä harvoja hetkiä, jolloin rakas kotikaupunkimme muuttuu lähes metropoliksi. Hyvä niin, vaikkei länsirannikon helmen normiarjessakaan mitään vikaa ole. Tietyllä tapaa kuitenkin juuri Taiteiden Yö lopettaa kesään ajoittuvan mökkeilykauden, joka kieltämättä lamauttaa 60.000 hengen kaupungin kesä- heinäkuuksi lähes täysin tehden siitä puitteiltaan huomattavasti pienemmän, jopa taantuvantuntuisen kyläpahasen.

Sedän viikko on ollut hektinen, joten päivittäisen ”powernap” -hetken jälkeen kellon ollessa 19 tuntuu keskustaan lähteminen Gerbystä, tuosta Suomen Beverly Hillsistä kerrassaan luotaantyöntävältä. Toki tiedän, että se kannattaa, ja kannattihan se. Suuntasin matkani Rewell Centeriin, Vaasan keskustan kauppakeskukseen. Rewellin hornankattilaan olikin kasautunut melkoinen joukko ihmisiä ja hetken kuluttua selvisi syy : Lavalle asteli meediolaulaja Aulikki Plaami, joka omien sanojensa mukaan toimii henkien instrumenttina, eli esiintyy henkimaailmaan siirtyneiden laulajasuuruuksien välikappaleena. Aulikin mies Seppo toimii säestäjänä ja saa tuonpuoleisesta sävelmiä, joiden takana ovat useat menneiden aikojen suuruudet. Erikoinen setti, etten sanoisi. Tavallaan jopa pelottava.. Selvisin kuitenkin traumoitta.

Seuraavana lavalle astelee paikallisen tanssiurheiluseura Rollingin miesten ryhmä ”Äijät”. He esittävät jollain erikoisella tapaa jopa eroottisesti latautuneen kimaran lattarityylejä josta etenkin naisyleisö villiintyy. Tässä vaiheessa sympaattinen olo valtaa Sedän mielen. Naiset siis edelleenkin pitävät normaaleista miehistä.. Johtopäätös : Metroseksuaalit edelleenkään ain’t sh*t.

Parhaat fiilikset tarjosi kuitenkin paikallinen jumppaseura Vaasan Vasamattaret, joka oli selkeästi promootiomielessä järjestänyt kauppakeskukseen flash mobin värvätäkseen uutta väkeä perinteikkääseen seuraansa. Ja tanssitytöistähän Setä tykkää. Ollaan rehellisiä – oikeastaan liikutuin, sillä jollain maagisella tapaa hyvä fiilis ja ilo tarttui koko ostoskeskukseen. Jotain hyvää on siis vielä olemassa, vaikka maailmanloppu iskeekin joulukuussa. LÖÖÖÖÖÖV !

Palmupuistikon perjantainousut osa 21

Terveisiä kylpyammeesta. Rikkihappoa silmiin ja sieluun. Vähintäänkin lumoavat kesänousut tiedossa joten vyöttäkää pöksyt kiinni. Tänään liikutaan suoraan oman iltani soundtrackin uusimmassa päässä koska nuo Lil half deadit ja vastaavat on esitelty jo aiemmin.

Antwon – Get out my face

Kilari Audio päätti siunata viestillä ja vihjata tästä kaverista. En ole ehtinyt tutustua Antwonin tuotoksiin sen enempää mutta luultavasti tänä iltana tulee blastailtua se tuotanto mitä ikinä löytyykään interneetin sisuksista. Mukavan tuoreen kuuloista soundia mutta tiedä sitten jaksaako tätä levyllistä. Tällä mennään ja hemmetti jos biisissä on mukana DJ Sex Play niminen kaveri niin eihän tämä voi olla huono?

C-BO – 187 feat WC

C-BO, yksi parhaista. WC, yksi aliarvostetuimmista länsikavereista. Kun C-BO tipautti Orca lättynsä tänä vuonna olin hivenen pelonsekaisissa tunnelmissa, mutta onneksi turhaan. Biitti rokkaa kuin ysärin nk vanhoilla hyvillä ajoilla konsanaan ja vanhat herrat suorittavat semmoisella viileydellä että nuoriso pois alta tai tukka lähtee ruohonleikkurilla. Ehdottomasti yksi tämän kesän pumpatuimmista levyistä. Tsekatkaa ihmeessä molempien vanhempi tuotanto. Lässytykset sikseen ja gangstaräppi rullaamaan.

Pusha T – Trouble on my mind feat Tyler the Creator

Clipse oli itselleni tuulahdus raikasta ilmaa NYC:n musamenoissa. Hypnoottista puolitanssittavaa häirökamaa pakkasen jäätävällä asenteella. Helppo rakastaa yksinkertaista ja tyyliteltyä kamaa. Nyt Clipsen toinen kaveri, Pusha T, on suoltanut omia träkkejään enemmänkin eetteriin eikä laatu ole tippunut senttiäkään. Jos biisiin lisätään vielä vierailijaksi vähintäänkin sekavaksi kuvailtava Tyler niin… niin.. tsekkaa itse. Ei ehkä se oma suosikki näistä uusista Pusha T:n träkeistä mutta varsin toimiva tähänkin iltaa.

Muistakaa hengittää. Hauskat viikonloput.
Pungen <3