Q1-2013

Setä tuossa edellisessä artikkelissa jo kertoikin, että päivitysten puuttumisesta huolimatta Palmupuistikolla ei ole laiskoteltu. Tässä vuoden ensimmäisen kvartaalin kuulumisia täältä toimiston puolelta.

Keikat

Pähkinä on soitellut ja sopinut kesäkeikkoja kalenterin täydeltä. Näyttää siltä, että Suomen isoimmille festareille ei vielä näillä näytöillä päästy, mutta hieman pienempiä, silti tuhansien kävijöiden ulkoilmatapahtumia, on kalenterissa useampi kappale. Ei malttaisi odottaa!

PS. Ruudolfin ja Karri Koiran viime viikonlopun veto Fontanassa (kuva alla) oli aivan järkyttävän hyvä. Kiitosten ohella piti vähän marista kaksikon mukana kiertävälle Olli Palmuselle, että nyt kaveri nostit taustalaulajan/dj:n riman turhan korkealle. En taida parissa viikossa oppia soittamaan talkboxia JA akustista kitaraa…

Dj-kamat

En saanut vielä hankittua uutta dj-konsolia, vaikka viime artikkelissa niin suunnittelin. Ehkä odottelen vielä sen verran, että Serato DJ alkaa toimimaan Vestaxin konsolin kanssa – näkeepähän mihin suuntaan Serato on softaansa kehittänyt.

Soittokoneeksi tuli kuitenkin hankittua uusi MacBook Pro. Kaikkihan tietää että muistipalikat ja kiintolevy kannattaa ostaa jostain muualta kuin Applelta ja ruuvata itse koneeseen, siinä säästää useita satasia. Hinnat alkaen -läppäristä tuli parinsadan euron lisäsatsauksella (16 GB muistia ja 256 GB SSD-levy) vakuuttavan nopea. Jos suunnittelet samaa, suomenkieliset ohjeet MacBook Pron päivittämiseen löydät vaikka tästä.

Merkkari

Paitakauppa on tosi vilkkaan syksyn jälkeen hiljentynyt. Meikäläisellä on piirustuspöydällä yksi uusi kuva, josta ainakin itse olen aika innoissani. Yritetään saada se pian tilattavaksi.

Matkalla Spotifyyn

Maalis-huhtikuun vaihteessa pitäisi laskujeni mukaan tipahtaa ensimmäiset myyntiraportit Record Unionin kautta kulkevasta biisimyynnistä. Kauan niitä on odoteltukin – kolmen kuukauden viive on nykyaikana raastavan pitkä.

YleX:n Popuutiset teki juttusarjaa digijakelusta ja kysäisi Sedältäkin parit kommentit. Linkit artikkeleihin löydät tästä ja tästä. Lähetimme nuo linkit myös Record Unionin väelle ja olivat kovasti mielissään. Positiivista palautetta pitäisi muistaa antaa useammin!

Mehän opettelimme koko jakelukuvion omaa musiikkiamme varten, mutta kevään aikana Palmupuistikko julkaisee myös erään toisen bändin tuotantoa. Älkää kuitenkaan alkako pommittamaan meitä demoilla, levy-yhtiön leikkiminen tuskin menee tätä pidemmälle 🙂

Spotifyn some-henkisestä uudistuksesta lisää sitten, kun päivitys on tavoittanut kaikki käyttäjät. Artistien ”seuraaminen” kuulostaa tervetulleelta päivitykseltä, muuten uudistus on saanut käyttäjiltä paljon haukkuja.

Perjantainousut

Kuten vakiokävijät ovat huomanneet, Spotify-soittolistamme ei ole hetkeen päivittynyt uusilla Perjantainousuilla. Dj-touhuista innostuneena allekirjoittaneella olisi kova hinku suositella porukalle musaa, mutten oikein tiedä mikä olisi paras tapa. Pitäisikö M79:n avata oma Spotify-, Twitter-, SoundCloud- tai Facebook-kanava? Ehkä aloitan kuitenkin ”kuratoinnin” täällä Puistikon suojissa. Kuratointi tarkoittaa suodattamista, harkittua keräilyä ja uuden sisällön luomista, joten koetan olla henkilökohtaisempi ja hitaampi kuin uusinta uutta raivokkaasti metsästävät hypetysblogit.

Perjantai-illan huumaa

Hyi meitä. Viimeisestä päivityksestä on ihan liikaa aikaa. Puolustukseksi käytän kulunutta sanontaa : Tyyntä myrskyn edellä. Pian alkaa nimittäin keikat ja eiköhän kaikenlaista keikka- & reissuraporttia ala tippumaan tänne puistikolle harva se viikonloppu. Keikkakalenteri elää kokoajan ja lisäyksiä tulee jatkuvasti, joten seurailkaa sitä, mikäli keikoille mielitte. Noh, asiaan. Tässä teille pieni podcast, jonka äänittelin hiihtolenkillä merenjäällä. Tätä kirjoittaessani on suunnilleen vielä hiki päällä, joten tuoretta ajatusvirtaa á la Setä on siis pitkästä aikaa tarjolla. Pahoittelen huonoa äänenlaatua, mukana jäällä ei ollut kuin puhelimen headset. Koittakaa kestää. Mukavaa viikonloppua!

Uutta gearia hankkimassa

Varoituksen sana: seuraava postaus sisältää tuhottoman paljon speksejä ja slangia erilaisista musiikkihärveleistä.

Olen soittanut puolessatoista vuodessa parikymmentä Kunkku & Tamu -keikkaa ja muutaman dj-keikan Vestax VCI-300 MKII -kontrollerin, Serato ITCH -ohjelmiston ja viitisen vuotta vanhan MacBook Pron yhdistelmällä. Koska talon laitteisto on joka keikalla erilainen ja tilanne selviää vasta paikan päällä, haluan olla mahdollisimman riippumaton muiden soittokamoista. Tarvitsen lavalta vain metrin verran pöytätilaa, jolle nostaa Vestaxin kuljetuskotelon. Kansi pois, piuhat kiinni ja läppäritaso taakse, niin olen valmis. Keikan jälkeen setti on yhtä nopea purkaa.

VCI-300:ssa on kaksikanavainen mikseri, levylautaset ilman moottoria sekä muutamia muistipaikka- ja looppinappuloita ITCHiä varten. Koska en ole kummoinen scratchaaja, olen miettinyt muita tapoja piristää keikan musiikillista antia. Kärsin siis gearikuumeesta juuri nyt. Tässä muutamia vaihtoehtoja, joita olen funtsinut.

Vestax VFX-1

VFX-1 olisi helppo ja halpa tapa lähteä kehittämään keikan ääniraitaa nykyisen laitteiston pohjalta. Siinä on 12 efektiä, muun muassa flanger, kaiku ja yli- ja alipäästösuotimet, tarvittavine käyttöpainikkeineen kahdelle kanavalle. VFX-1 on selkeästi efektilaite, joka VCI-300:sta unohtui. Minun pitäisi ottaa kontrolleri kuljetuskotelosta pöydälle efektilaitteen viereen, jotta molempia olisi kätevä käyttää. Laite tarvitsee tietokoneesta oman USB-portin, joita näissä nyky-Maceissa on tasan kaksi.

Novation Twitch

Ovatko levylautaset loppujen lopuksi vain vanhentunut muisto ajoilta, jolloin musiikki oli tallennettu pyöreille kiekoille? Jos esiintymiseen haetaan scratchien sijaan kontrollerismia, Twitch olisi hyvä vaihtoehto. Keskellä on perinteinen mikseri, mutta levylautasen/hakupyörän sijaan molemmilla kanavilla on kosketusherkkä liuskansa, joilla haluttu kohta biisistä löytyy salamannopeasti. Levylautasilta säästynyt tila on annettu kahdeksalle isolle painikkeelle, joita käytetään moneen tarkoitukseen, kuten biisin pilkkomiseen lyhyiksi sampleiksi tai looppien asettamiseen.

Vestax VCI-380

VCI-380:n puikkoihin olisi helppo hypätä nykyisestä. Asettelu on pääpiirteittäin sama, mutta parempi. Pienehköt cue-painikkeet on korvattu kahdeksalla isommalla pädillä, joita voi käyttää muistipaikkoina, looppien tekoon tai vaikka sormirummutteluun. Myös kosketusliuska löytyy efektejä ja biisin selaamista varten. Kyllä, nyt ne efektitkin on samassa vehkeessä. Keikkavarmuuden kannalta on hyvä parannus, että VCI-380:ssa on kunnon XLR-lähdöt. Kolmesatasessa on pelkät plugilähdöt, ja niiden ja talon äänentoiston väliin tarvittavat DI-boksit ovat pariinkin otteeseen aiheuttaneet harmia. Onneksi pörinät on huomattu ja korjattu jo soundcheckissä. VCI-380:een voi läppärin lisäksi kytkeä parin vinyyli- tai cd-soittimia, eli illan muutkin esiintyjät voisivat käyttää samaa mikseriä.

Traktor

Mielikuvani Traktor-ohjelman käyttöliittymästä taisi olla vanhentunut, sillä nykyiset versiot eivät näytä lainkaan niin nappulahelvetiltä kuin luulin. Siinä missä Serato ITCH toimii vain harvojen ja valikoitujen valmistajien kontrollereilla, Traktorille on tarjolla paljon enemmän vaihtoehtoja ja se sallii enemmän omia muokkauksia. Olisiko iOS-Android-vertauskuva tässä kohtaa aiheellinen?

Ableton Live

Abletoniin sopii samat sanat kuin Traktoriin: yhteensopivia kontrollereita on paljon tarjolla. Niistä ehdottomasti mielenkiintoisin juuri nyt on firman oma Push. Kunkun ja Tamun keikkasettiä on kuitenkin ehkä turha purkaa palasiksi ja koota live-tilanteessa uudestaan: meillä on ollut tapana esittää biisit aika uskollisesti samanlaisina kuin ne on nauhoitettu. Monipuolisen Ableton Liven opettelu vaatisi aikaa, Serato ja Traktor ovat dj-hommia harjoittaneelle ymmärrettävissä jo ensisilmäyksellä. Pushin hankinta voisi toisaalta inspiroida kokeilemaan omien biisien tekoa pitkästä aikaa.

iPad

Jos hovimiksaajamme Tommi luottaa iPadiin niin paljon, että kulkee yleisön joukossa tekemässä sillä hienosäätöjä ääneen, olisiko ompusta meillekin työkaluksi? En viittaa dj-ohjelmiin, jotka kelpaavat lähinnä kotibileiden piristykseen, vaan iPadin käyttöön midi-kontrollerina. Jos keikalle joutuu joka tapauksessa tuomaan läppärin ja äänikortin, mieluummin säätelen ääntä kunnon potikoilla ja liu’uilla kuin kosketusnäytöltä.

Päätöksiä, päätöksiä…

Kuumeileva tiskijukka kallistuu tällä kertaa Vestax VCI-380:n puoleen. Kontrolleri on levylautasineen selkeästi dj-käyttöön tarkoitettu, mutta reilun kokoiset pädit mahdollistaisivat myös rummuttelun ja kikkailun. Olen tykästynyt Serato ITCHiin sen yksinkertaisuuden ja vakauden vuoksi, ja ohjelman kohtapuoliin korvaava Serato DJ näyttää vieläkin paremmalta, joten ohjelman vaihto ei ole tarpeen.

Ennen ostoksille marssimista pitäisi vanha Vestax saada myydyksi. Jos Googleen on uskominen, tässä maassa ei juuri taida olla markkinoita dj-kontrollereille, sillä myynti- ja ostoilmoituksia ei löydy. Perinteiset levarit, CDJ:t tai Scratch Live taitavat olla suomalaissoittajien suosiossa ainakin vielä. Kuka tuon haluaisi ostaa?

Kiitos Volume 2008-2012

Tulevana maanantaina 4. helmikuuta eivät liput liehu kaupungintalolla eikä kaupungin avain vaihda omistajaa. Silloin on kuitenkin merkityksellinen päivä minulle ja ehkä koko Vaasalle. Tulee nimittäin kuluneeksi viisi vuotta, kun joukko huolestunutta musaväkeä kokoontui Amarilloon perustamaan Volume ry:tä. Pitkään kitunut Vaasan elävän musiikin yhdistys eli Welmu oli lopulta haettu konkurssiin, millä meinasi olla vakavia seurauksia vaasalaisille bändeille ja keikkayleisölle. Yhdistyksen alkutaipaleesta ja kehityksestä voi lukea pitemmin vuosikertomuksista.

Päätin liittyä Volumeen, sillä olin aika kova Welmu-kriitikko sen yhdistyksen loppuaikoina. Helppohan sivusta on viisastella, miten keikkoja pitää tässä kaupungissa järjestää. Viiden vuoden kakku siitä räpsähti, mutta nyt olen paskanpuhumiseni sovittanut. Onneksi Volumen hallitus on uudistunut sopivalla tahdilla – ei kertaheitolla vaan joka vuosi hieman – joten tässä vaiheessa on hyvä hypätä kyydistä.

Tässä muutamia kohokohtia menneiltä vuosilta.

Looptroop Rockers @ Royal, 21.4.2011

Royalista kehittyi Volumen keikoille paljon odotuksia parempi koti. Valitettavasti yökerho ei kokonaisuudessaan löytänyt kävijöitä Vaasasta ja pantiin sittemmin kiinni. Sattuuko kukaan tietämään, onko sen tilalle vieläkään rakennettu mitään? Joka tapauksessa Royalin keikoista ikimuistoisin oli Looptroopin veto pari vuotta sitten. Vanha tuttu bändi, hyvä uusi levy ulkona, CosMIC takaisin kokoonpanossa ja mökki täynnä. Vieläkin menee kylmät väreet pitkin selkää kun muistelen kuinka keikka lähti Professional Dreamersilla.

CosMIC, Aki ja allekirjoittanut Royalissa keikan jälkeen

Flanelli-klubi: Regina & Ceebrolistics @ Club 25, 28.3.2009

Ennen Royaliin asettumista Volume teki keikkoja milloin missäkin, myös Welmulta jääneellä Clubilla. Keikat siellä opettivat yhdistykselle ainakin, että byrokratian rattaat ovat hitaat ja tuntuvat melkein tahallaan pyörivän välillä väärään suuntaan. Anniskeluoikeudet kuitenkin saatiin ja rakennus pysyi kasassa. Ceebrojen ja Reginan yhteinen ilta alkoi bookkaustapaturmana, paketoitiin indie-henkiseksi rytmimusaillaksi ja osoittautui huikeaksi menestykseksi. Kaikki ennakkoliput myytiin ja ovien avautuessa jonoa oli melkein Wasaborgin talolle asti.

Okei, ei se jono ihan Vaasanpuistikolle asti ollut…

MARS 2011 @ Rytmikorjaamo, 10.-11.2.2011

Teimme luokkaretken Seinäjoelle MARS-musiikkiseminaariin. Päivät seminaarissa, illat Rytmiksellä ja Wartissa, yöt Omppuhotellissa Jysen kuratoimia YouTube-videoita katsellen. BÖNTHÖÖ! Ehkä joku luentojen sytyttämä kipinä näkyy Palmupuistikossakin tänään. Jokainen volumelainen kasvoi viisi senttiä pituutta, kun Ida esitteli toimintamme pohjalaisten elmujen kokouksessa – mehän olemme oikeasti rakentaneet tyhjästä jotakin merkittävää.

Klubitoiminnan haasteet

Blogin pitäminen

Volume.fi avattiin lokakuussa 2008 ja aloimme Perälän Markon kanssa saman tien pitämään blogia sivustolla. Myöhemmin myös Ilkka Kujansivu osallistui hetkeksi kirjoitustalkoisiin. Merkintöjä syntyi ihan kivasti, yli 200 kappaletta. Blogin pitäminen opetti minulle valtavasti verkkokirjoittamisesta ja muutama aihe (mm. muotiviikko) alkoi elämään omaa elämäänsä.

Muotiviikko ja päivän asu -postaus

RockWerstas

Volumen perustamisen tärkein syy, RockWerstaan bändikämppien hallinnointi, oli yhdistyksen toimista se minua vähiten kiinnostava. Onneksi toiset jaksoivat painaa hommia sen eteen, sillä Vaasan kaupunki päätti panostaa taloon säkkikaupalla rahaa ja remppasi siitä hienon bänditoiminnan keskuksen.

Werstas vuonna 2007 ja vuonna 2010

Talous

Volume pärjää taloudellisesti omillaan, on pärjännyt aina. Yhdistys ei raaku käsi avoinna kaupungin suuntaan (RockWerstaan matalahko vuokra voidaan toki laskea avustukseksi) eikä suunnittele toimintaansa sen pohjalta, missä apuraha-raha on löysintä. Tämä on mielestäni kunnia-asia aikana, jolloin vettä kannetaan kaivoon niin monella sektorilla.

Mitä seuraavaksi?

Looptroop, Amorphis, Disco Ensemble, Jukka Poika. Bookkausten suhteen Volumella alkaa jo pää kolahdella lasikattoon, suurempia nimiä ei tästä maasta löydy. Kuluneina vuosina Vaasan keikkatarjonta on piristynyt myös muiden toimesta ja Volumen pitää perustella paikkansa kokonaisuudessa. En pahastuisi, vaikka yhdistys downshiftaisi ja syventyisi taas niihin nimiin, joita puhtaasti kaupalliset tapahtumanjärjestäjät eivät hoksaa tehdä. Yhdistykseltä on myös kyselty omaa kesäfestaria tai keikkapaikkaa. Toivottavasti kumpaankaan ei lähdetä suin päin, sillä edellisillä yrittäjillä ei ole sujunut kovin hyvin.

Jään yli soundcheckiin

Paras vuodenaika on täällä ! Joo joo, tiedetään tiedetään. Talvi on p*rseestä ja niin edelleen. Korjataan : Sedän mielestä Paras vuodenaika on täällä ! Podcastejani kuunnelleet ovat varmasti tietoisia Sedän ehkä hieman oudosta harrastuksesta, nimittäin talvisista patikoinneista pitkin merenjäätä. Puheliaana ihmisenä minun on välillä vaikea olla hiljaa edes näillä retkillä ja puheripulin yllättäessä tapaan välillä nauhoittaa höpinöitäni ja jakaa ne teidän kanssa täällä Puistikolla. Nämä tallenteet ovat meikäläisen tapa pitää jonkinlaista päiväkirjaa, tottakai bändin tekemisistä, mutta myös muistakin asioista. Voi olla, että niitä on sitten joskus kiikkustuolissa mukava kuunnella.

Merenkurkun ainutlaatuinen saaristo tarjoaa aivan hillittömät mahdollisuudet liikkua luonnossa ympäri vuoden. Tällä kertaa määränpäänä oli keskusta, kohteena yökerho Fontana ja siellä tapahtuva soundcheck illan keikkaa varten. Keli oli hieman harmaa ja tuiskuinen, joten jätin kuvat ottamatta. Sen sijaan tarjoan teille podcastin lisäksi gallerian viime viikolla ottamiani kuvia saman reitin varrelta.

Artikkelin lopusta voit striimata podcastin tai vaikka tallentaa sen mp3-filenä luuriisi mikäli kapistus ei tue flashia. Olkaapa ystävät hyvät !