Artikkelit avainsanalla "YouTube"

Matkalla Spotifyyn, osa 6

Striimauskerrat ovat tämän päivän musabisneksen valuuttaa. Isoja tasalukuja käytetään markkinoinnin kärkenä siinä missä kultalevyjä aikaisemmin – ja siksi lukuja valitettavasti myös manipuloidaan. Case Robin kuivui kokoon, mutta jotain vilunkia on havaittu, jos YouTube siivoaa majoreiden tilastoista kaksi miljardia striimausta pois.

Spotifyssä biisien yhteydessä on alusta asti ollut suosiomittari, jonka toimintaperiaate ei ole minulle koskaan selvinnyt. Palvelusta löytyy lisäksi käyttäjän kotimaan ja (Spotify-)maailman kuunnelluimpien biisien lista, mutta kysymykseen ”paljonko on paljon soittokertoja” on saatu vain arvailuja vastaukseksi. Nyt Spotify on alkanut julkaisemaan myös viikottaiset luvut, jotka saa widgettinä omalle sivulleen näin:

Uudistus on mielestäni hyvä. Avoimuus kunniaan! Hypeä voi levittää niin paljon kuin sielu sietää, mutta pitääkö komea paatti oikeasti vettä vai ei? Sen tarkistamisesta tuli juuri paljon helpompaa. Kun lista katkaistaan viidestäkympistä, viimeinenkään sija ei ole häpeä. Pienimuotoisempien omakustanteiden julkaisijat voivat mitata omaa etäisyyttään kärkeen, mutta heidän omat lukunsa eivät leviä kaikkien tietoon. Listan manipulointi ei varmasti ole mahdotonta, mutta se tulee olemaan vaikeampaa kuin YouTubessa, sillä Spotify vaatii sisäänkirjautumisen.

Toivon vain, ettei Spotifyn yhtäkkinen avoimuus johtaisi perisuomalaiseen kateuteen mallia ”sähän sait Spotifystä ihan sikana euroja”. Kuten viime artikkelissa tuli ilmi, Spotify-korvausten suuruuteen vaikuttavat lukemattomat eri asiat.

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, lue aikaisemmat Matkalla Spotifyyn -jutut tästä.

Hyvästä sävellyksestä on moneksi

Laiskan pyhäpäivän kunniaksi jotain ihan muuta:

Olen tässä blogissa pariin otteeseen sivunnut EDM:ää eli uutta elektronista tanssimusaa. Monille genre on ”ärsyttävää jumputusta” ja sen suosiota vähätellään sillä, että nuoriso tarvitsee klubeille yksinkertaista tamppausta, jonka tahtiin roiskia jekkubatteryä ja tarjouskuoharia. Konemusan uutta tulemista ei kuitenkaan pidä sotkea 90-luvun liukuhihnatuotettuun eurodanceen, sillä osa uudesta eedeeämmästä on sävellyksiltään ja rakenteiltaan tosi laadukkaita pop-kappaleita. Todisteena toimikoon Evan Duffyn YouTube-kanava, jolla kaveri vetää tanssimusasta aika huikeita versioita pianolla.

(alkuperäinen Deadmau5:n biisi tästä linkistä)

Okei, onhan Evan virtuoosimainen pianisti, joka osaa sovittaa biisit pianolle. Mutta trendikkäiden soundien riisuminen paljastaa aina armottomasti, onko itse sävellyksestä pitkässä juoksussa mihinkään. En näe esim. Harlem Shakea tai Gangnam Styleä tuolla kanavalla…

Rakkauden Ratapihan video nyt ulkona

Olkaa hyvä!

Paljonko somea on liikaa?

Lukekaapa tämä artikkeli Alex Daysta, brittiläisestä omakustannemuusikosta joka päätti ”hakkeroida” itsensä listakärkeen. Hän ponnahti sittemmin maansa sinkkulistan neloseksi ja yhtäkkiä kaikki musamediat halusivat tietää, mikä hänen salaisuutensa on. Toisin kuin Lily Allen ja Arctic Monkeys, joiden tuhkimotarinaa Myspacessa ilmeisesti liioiteltiin aikanaan, Day on edelleen täysin itsenäinen musiikintekijä ja -julkaisija. Kun kaverilla on 700 000 seuraajaa YouTubessa, lehdistöä ja managementia ei tarvita välikäsiksi mutkistamaan asioita.

Artikkeli sivuaa juttutuokiota, joka meillä oli viime lauantaina keikkaa odotellessa Game Roomin Ollin kanssa. Olli totesi, että viime aikoina menestystä saavuttaneita suomalaisräppäreitä yhdistää yksi asia: he juttelevat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti ja henkilökohtaisella otteella. Joka kanavaan yhtä aikaa postattavien copy-paste-tiedotteiden aika on ohi.

Näin vanhoiksi gubbeiksi olemme sopeutuneet musamaailman murrokseen aika hyvin. Setä hoitaa FB-sivujaan sekä YouTube-kanavaansa kuin omaa poikaa ja Kunkku puolestaan loistaa Instagramissa. Olemme sopeutuneet siihenkin, että musiikista ei haluta enää maksaa – sen tekemiseen käytetyt rahat pitää yrittää kerätä takaisin keikkailemalla. Mutta miltä backstage-kuvat, studiopäiväkirjat ja tilapäivitykset tuntuvat soittajasta, jolle itsensä esilletuominen ei tunnu yhtään luontevalta?

Miljoona

Maya-inkkarien tuomiopäivän aattona julkaistu musavideomme Hei Scullystä on ylittänyt miljoonan YouTube-katselukerran rajan. Nöyräksi vetää. Kiitos Blindfire! Kiitos perhe ja ystävät! Kiitos Scully, Mulder ja Cancer man! Kiitos levy-yhtiö! Kiitos fanit!