Artikkelit avainsanalla "Seinäjoki"

Solar Sound pre-party

Takavuosinahan jotkut yrittivät viritellä jotain ihme kissanhännänvetoa Seinäjoen ja Vaasan välille. Oli miten oli, siitä ei eilen ollut mitään tietoa, kun kävimme Seinäjoen Ilonassa Solar Sound festareiden lämmittelykekkereissä keikalla. Vastaanotto oli kerrassaan mahtava, niin yleisön, kuin järjestävän tahonkin puolesta. Nöyrimmät kiitokset siis Seinäjoen suuntaan, tässä teille hieman raporttia kuvien ja podcastin muodossa. Rentoa viikonloppua!

p.s. Ensi viikolla jännittää!

Kiitos Volume 2008-2012

Tulevana maanantaina 4. helmikuuta eivät liput liehu kaupungintalolla eikä kaupungin avain vaihda omistajaa. Silloin on kuitenkin merkityksellinen päivä minulle ja ehkä koko Vaasalle. Tulee nimittäin kuluneeksi viisi vuotta, kun joukko huolestunutta musaväkeä kokoontui Amarilloon perustamaan Volume ry:tä. Pitkään kitunut Vaasan elävän musiikin yhdistys eli Welmu oli lopulta haettu konkurssiin, millä meinasi olla vakavia seurauksia vaasalaisille bändeille ja keikkayleisölle. Yhdistyksen alkutaipaleesta ja kehityksestä voi lukea pitemmin vuosikertomuksista.

Päätin liittyä Volumeen, sillä olin aika kova Welmu-kriitikko sen yhdistyksen loppuaikoina. Helppohan sivusta on viisastella, miten keikkoja pitää tässä kaupungissa järjestää. Viiden vuoden kakku siitä räpsähti, mutta nyt olen paskanpuhumiseni sovittanut. Onneksi Volumen hallitus on uudistunut sopivalla tahdilla – ei kertaheitolla vaan joka vuosi hieman – joten tässä vaiheessa on hyvä hypätä kyydistä.

Tässä muutamia kohokohtia menneiltä vuosilta.

Looptroop Rockers @ Royal, 21.4.2011

Royalista kehittyi Volumen keikoille paljon odotuksia parempi koti. Valitettavasti yökerho ei kokonaisuudessaan löytänyt kävijöitä Vaasasta ja pantiin sittemmin kiinni. Sattuuko kukaan tietämään, onko sen tilalle vieläkään rakennettu mitään? Joka tapauksessa Royalin keikoista ikimuistoisin oli Looptroopin veto pari vuotta sitten. Vanha tuttu bändi, hyvä uusi levy ulkona, CosMIC takaisin kokoonpanossa ja mökki täynnä. Vieläkin menee kylmät väreet pitkin selkää kun muistelen kuinka keikka lähti Professional Dreamersilla.

volume-ltr

CosMIC, Aki ja allekirjoittanut Royalissa keikan jälkeen

Flanelli-klubi: Regina & Ceebrolistics @ Club 25, 28.3.2009

Ennen Royaliin asettumista Volume teki keikkoja milloin missäkin, myös Welmulta jääneellä Clubilla. Keikat siellä opettivat yhdistykselle ainakin, että byrokratian rattaat ovat hitaat ja tuntuvat melkein tahallaan pyörivän välillä väärään suuntaan. Anniskeluoikeudet kuitenkin saatiin ja rakennus pysyi kasassa. Ceebrojen ja Reginan yhteinen ilta alkoi bookkaustapaturmana, paketoitiin indie-henkiseksi rytmimusaillaksi ja osoittautui huikeaksi menestykseksi. Kaikki ennakkoliput myytiin ja ovien avautuessa jonoa oli melkein Wasaborgin talolle asti.

volume-jono

Okei, ei se jono ihan Vaasanpuistikolle asti ollut…

MARS 2011 @ Rytmikorjaamo, 10.-11.2.2011

Teimme luokkaretken Seinäjoelle MARS-musiikkiseminaariin. Päivät seminaarissa, illat Rytmiksellä ja Wartissa, yöt Omppuhotellissa Jysen kuratoimia YouTube-videoita katsellen. BÖNTHÖÖ! Ehkä joku luentojen sytyttämä kipinä näkyy Palmupuistikossakin tänään. Jokainen volumelainen kasvoi viisi senttiä pituutta, kun Ida esitteli toimintamme pohjalaisten elmujen kokouksessa – mehän olemme oikeasti rakentaneet tyhjästä jotakin merkittävää.

volume-mars

Klubitoiminnan haasteet

Blogin pitäminen

Volume.fi avattiin lokakuussa 2008 ja aloimme Perälän Markon kanssa saman tien pitämään blogia sivustolla. Myöhemmin myös Ilkka Kujansivu osallistui hetkeksi kirjoitustalkoisiin. Merkintöjä syntyi ihan kivasti, yli 200 kappaletta. Blogin pitäminen opetti minulle valtavasti verkkokirjoittamisesta ja muutama aihe (mm. muotiviikko) alkoi elämään omaa elämäänsä.

volume-muotiviikko

Muotiviikko ja päivän asu -postaus

RockWerstas

Volumen perustamisen tärkein syy, RockWerstaan bändikämppien hallinnointi, oli yhdistyksen toimista se minua vähiten kiinnostava. Onneksi toiset jaksoivat painaa hommia sen eteen, sillä Vaasan kaupunki päätti panostaa taloon säkkikaupalla rahaa ja remppasi siitä hienon bänditoiminnan keskuksen.

volume-rockwerstas

Werstas vuonna 2007 ja vuonna 2010

Talous

Volume pärjää taloudellisesti omillaan, on pärjännyt aina. Yhdistys ei raaku käsi avoinna kaupungin suuntaan (RockWerstaan matalahko vuokra voidaan toki laskea avustukseksi) eikä suunnittele toimintaansa sen pohjalta, missä apuraha-raha on löysintä. Tämä on mielestäni kunnia-asia aikana, jolloin vettä kannetaan kaivoon niin monella sektorilla.

Mitä seuraavaksi?

Looptroop, Amorphis, Disco Ensemble, Jukka Poika. Bookkausten suhteen Volumella alkaa jo pää kolahdella lasikattoon, suurempia nimiä ei tästä maasta löydy. Kuluneina vuosina Vaasan keikkatarjonta on piristynyt myös muiden toimesta ja Volumen pitää perustella paikkansa kokonaisuudessa. En pahastuisi, vaikka yhdistys downshiftaisi ja syventyisi taas niihin nimiin, joita puhtaasti kaupalliset tapahtumanjärjestäjät eivät hoksaa tehdä. Yhdistykseltä on myös kyselty omaa kesäfestaria tai keikkapaikkaa. Toivottavasti kumpaankaan ei lähdetä suin päin, sillä edellisillä yrittäjillä ei ole sujunut kovin hyvin.

Selmun synttäreillä

Tein eilen Desert Diegon kanssa pienen roadtripin Seinäjoelle, jossa Provinssirockin ja Rytmikorjaamon isäntä Selmu ry juhli 20-vuotisjuhliaan.

Rytmiksen aulan seinille on koottu Selmun ja Provinssirockin historiaan liittyvää materiaalia. Näyttely sai harmittelemaan, että olemme keränneet Volumeen liittyviä lehtileikkeitä laiskanlaisesti ja bändien vieraskirjakin taisi lakata kiertämästä. Käyttiköhän Sturm Und Drang tätä samaa lavakarttaa paikatessaan neiti Viinitalon poissaoloa?

Sekä Seinäjoen että Vaasan musiikkielämässä vaikuttava Rumpunen järjesti meille tehdaskierroksen Rytmiksen uusissa tiloissa. Kiitti! Sen päätteeksi tsekkailtiin Sansan keikkaa parvelta.

Lady Gagan peikkotyttöpikkusisko Iiris jäi meidän kohdallamme illan viimeiseksi esiintyjäksi, ettei paluu Vaasaan venyisi aamuyöhön. Fleimarit ja Lauri Hanhiniemen Kesäperuna jäi siis näkemättä.

Paluumatkan aluksi auto piti pysäyttää, että Diego saisi kuvan Rytmiksen valomainoksesta.

Entäpä Vaasan uusi rokkiklubi/musiikkitalo?

Vertailu Seinäjokeen on typerä, mutta tehokas tapa saada asioita etenemään Vaasassa. Niinpä Rytmikorjaamoa on täällä käytetty mittapuuna, kun on vaadittu korvaajaa Club 25:lle tai uutta musiikkitaloa. Pitää kuitenkin muistaa, että Rytmiksen perustamisessa yhdistyivät kysyntä (Selmun tekemä pohjatyö ravintolakeikkojen järjestämisessä), tilat (tyhjillään oleva postiautovarikko), tekijät (Provinssirockissa hioutunut Selmun organisaatio) ja rahoitus (Seinäjoen kaupungin sitoutuminen luoviin aloihin) tavalla, jonka onnistumista tekijät itsekin hieman ihmettelivät eilisessä vanhojenmuistelusessiossa. Vaasassa jotkut kuvittelevat, että jos kaupunki rakentaa seinät, kysyntä ja tarjonta ilmestyvät niiden sisäpuolelle sormia napsauttamalla. Kehoittaisin heitä laittamaan hieman jäitä hattuun ja tukemaan vaasalaista elävän musiikin tarjontaa sellaisena kuin sitä tällä hetkellä järjestetään. Sitten kun tupa on täynnä joka ilta, voidaan ruveta juttelemaan uudisrakennuksista.

Jokaiselle jotakin = ei mitään kellekään

Elonkerjuu-muusikko Simo Ralli kirjoittaa Ilkassa jääkiekosta ja Vaasan Sportista. Tiedän ettei pakinan hengessä kirjoitettua tekstiä saisi ruveta liikaa ruotimaan, mutta pakko kuitenkin julkaista oma mielipide Pohjanmaan kiekkotilanteesta.

Kolumnissaan Simo dumaa hieman vahingoniloiseen sävyyn Sportin liigahaaveet utopiaksi ja ehdottaa, että pitäisi perustaa Kiakko-Häjyt, vanhan Vaasan läänin kokoisen alueen yhteinen kiekkojoukkue. Vain silloin faneja ja yritysten rahaa olisi tarpeeksi liigajoukkueen elättämiseksi.

En väitä olevani fanikulttuurin asiantuntija, mutta mielestäni Simolta unohtuu mikä faneille on kaikkein tärkeintä: kohteen autenttisuus, tarina ja juuret. Eihän siinä periaatteessa ole mitään järkeä, että kaukana Suomessa vaasalaisessa sporttibaarissa Arsenalin ja Tottenhamin (molemmat lähtöisin Pohjois-Lontoosta) suomalaiset fanit vittuilevat toisilleen ihan kympillä. Mutta niin vain tapahtuu: kaverit ovat ihastuneet jomman kumman joukkueen historiaan ja arvoihin ja valinneet puolensa, joita puolustetaan tiukastikin. Joukkueurheilussa seuraidentiteetti on kaikki kaikessa, ja se muodostuu asioista joihin markkinamiehillä on olematon valta. Eihän Elonkerjuukaan tehnyt markkina-aluetta kasvattaakseen biisejä Turun murteella – he valitsivat pohjalaisuuden ja sanoivat: ota tai jätä.

Maakuntalogiikkaa soveltaen Pääkaupunkiseudun HIFK-Jokerien pitäisi olla täysin ylivoimainen SM-Liigassa. Mutta toisin on käynyt: HIFK:n ja Jokereiden (ja ehkä ihan vähän Bluesinkin) välinen kilpailutilanne pitää jääkiekon kuumana puheenaiheena Helsingissä. Samaan aikaan muoviset seurat, kuten Kaisaniemen Tiikerit pesäpallossa ja AC Oulu jalkapallossa, eivät ole onnistuneet pitämään kannettua vettä kaivossa. Kärpät tekee ”puolen Suomen joukkue” -strategiallaan selkeästi jotain asioita oikein, mutta pohjoisessakin tunnustetaan bisnescity Oulu kaiken ytimeksi.

Sportin ydin on Vaasa – Pekin Punapaidat, Hokku Hjerpe, Red Army, Teräväisen jatkoaikamaali, Hermes-paikalliskamppailut, kusen tahrima maalituomari. Ota tai jätä. Niin kauan kuin Sportin tarina puhuttelee, katsojia ja sponsoreita riittää kyllä maakunnastakin. Sportia ei pidä nimetä Pohjanmaan Sportiksi eikä todellakaan Kiakko-Häjyiksi, sillä liika laimentaminen johtaa kirjoitukseni otsikon mukaiseen tilanteeseen. Vaikka kuntaliitokset ovat jees, urheilussa vastakkainasettelun aika ei ole ohi.