Terveisiä Andalusian auringosta! Orkesterimme historian ensimmäinen ja toinen keikka ulkomailla ovat onnistuneesti paketissa.
Matkakohteemme oli Espanjan etelärannikolla sijaitseva Fuengirola, jossa juhlittiin Kansainvälisiä päiviä. Yhteensä 33 maata oli rakentanut feria-alueelle omaa kulttuuriaan esittelevän osaston. Fuengirolassa asuu vireä suomalaispopulaatio, joten siniristilippu oli joukossa mukana – ja me sen kantajina.
Ensimmäinen vierailu alueelle iski kuin halolla päähän. Väkeä oli puolen kilometrin mittaisen kadunpätkän täydeltä, ruokakojuista tulvi toinen toistaan väkevämpiä tuoksuja ja reggaetonit, kansanmusiikit sekä discohitit sekoittuivat korvia koettelevaksi sekamelskaksi. Selviäisikö täällä pitkää viikonloppua, kun on tottunut siihen että lähimpään ihmiseen on Vaasan torin halkaisijan verran välimatkaa? Suomen juhlahuoneistosta saimme hieman ensihoitoa kulttuurishokkiin: hernekeittoa, lonkeroa ja Leijonien matsin screenillä.
Esiinnyimme Suomen osastolla kahdesti, perjantai- ja lauantai-iltojen prime timessä. Ensimmäinen veto jänskätti enemmän kuin pitkään aikaan, sillä emme tienneet yhtään mitä odottaa. Huoli oli turhaa: kun keikka lähti käyntiin, tunnelma oli mitä parhain. Ainakin Hei Scully, Syksyllä Palmasiin ja Tyttö sinä olet meritähti olivat kantautuneet Euroopan etelälaidalle asti, niin hyvin yleisö lauloi mukana. Monille keikka oli varmasti ensikosketus Kunkun ja Tamun musiikkiin tai koko suomiräppiin, mutta onneksi sekä me että musiikkimme olemme aika helposti lähestyttävää sorttia. Nuorin lavan edestä bongattu fani JVG-paidassaan oli juuri ja juuri kouluikäinen, vanhin puolestaan varsinainen bailumummo. Enemmistö oli nuoria aikuisia kuten missä tahansa klubikeikalla.
Espanjan lämpö on selkeästi tarttunut Fuengirolan suomalaisiin, sillä nautimme koko reissun ajan ihan mahtavasta vieraanvaraisuudesta. Kiitos kaikille uusille ja vanhoille tutuille! Erikseen on pakko mainita kahden suomalaispariskunnan seurue, joka tuli perjantaina kiittämään keikasta. Pitemmittä puheitta he kutsuivat meidät, ennestään tuntemattomat muusikonretkut, kotiinsa! Lauantai-iltapäivämme kului siis Fuengirolan pohjoispuolen kukkuloilla upeista maisemista ja grilliherkuista nauttien. Palasimme keikkapaikalle sopivasti juuri kun tarjoilut oli syöty ja juotu ja seurueen miehet palanneet kotiin…
Vaikka Fuengirolassa ei ole vielä täysin kesä, aurinko paistoi hieman eri intensiteetillä kuin Suomessa. Ja niinhän siinä kävi, että Setä on nyt toiselta puolelta ihanan rosé. Kunkku sen sijaan siveli lotionia vielä iltaisinkin ja välttyi kärähtämisiltä. Safety first! Aurinko teki Kunkusta muutenkin niin energisen, että saapa nähdä minkälainen travelleri miehestä vielä kehittyy tämän reissun ansiosta. Lienee jo googlettamassa maailman muita suomalaisyhteisöjä ja lähettämässä keikkatarjouksia.
-
- M79:n ja Kunkun huiluesitys.
-
- Huvipuistolaitteita ja huumaava meteli feriassa.
-
- Kunkku ja Tamu lavalla.
-
- Kung Pungen bulevardilla.
-
- Maisema Mijasista Fuengirolaan.
-
- Costa Cowboys lauteilla.
-
- Pikkukalaa ja pikkumukii.
-
- Kunkku miettii tekemistä sunnuntaipäiväksi.
-
- Matkamiehet Mijasissa.
-
- Setä on the beach.
-
- Lihatiski.
-
- Ranta.
-
- Idiootit ulkomailla.
-
- Siniristilippumme.
-
- Feria illan hämärryttyä.
- – -
PS. Lanseerasimme keikan yhteydessä uuden Yön Polte -paidan – jos lanseeraukseksi voi sanoa sitä, että heittelee viitisentoista paitaa yleisöön Rakkauden Ratapihan soidessa. Vain yksi lävähti paluupostina lavan takaseinään, joten keskimääräisesti ideasta kai tykättiin? Jos haluat itsellesi kesäkampetta, tilaa paita verkkokaupastamme!
Saimme viettää Vappuaattoa tänä vuonna Tampereella, tuossa Vapun mekassa, joten Elämältä kaiken sain ja olipa varsinainen keikkojen keikka Senssillä. Tupa täynnä väkeä, Majuri lämmitteli vappukansan siihen malliin, että eipä ollut vaikea jatkaa iltaa eteenpäin. Vastaanotto oli alusta asti ihan huikea ja juhlakansa lauloi mukana jopa reilun viikon vanhaa Yön Poltteen uutukaistamme, Rakkauden Ratapihaa siihen malliin, ettei jäänyt Sedällä kysyttävää. Iloisia naamioita salintäydeltä ja rakkaus oli käsinkosketeltavaa!
Keikan jälkimainingeissa tuli vastaan myös legendaarinen Herra Wirtanen, terveisiä vaan sinne suunnalle, oli mukava vaihtaa muutama sana itse Maestron kanssa.
Tätä kirjoittaessani kello on tasan viisi. Myönnetään, että väsyttää, mutta oli ihan pakko raportoida illan tapahtumat kuvien kera teille. Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta aion tsempata itseni hotelliaamiaiselle, sitähän ei voi jättää väliin, sillä mistäpä sitä tietää, millaista amerikanherkkua on tarjolla.. KIITOS yleisölle, KIITOS järjestävälle taholle, KIITOS Tampereen kamut mukavasta illasta, toivottavasti nähdään pian! Perjantaina matka Kunkun ja M79:n kanssa jatkuu kohti Costa del solin Fuengirolaa.. Mitähän siitäkin tulee.. Haiskahtaa jokatapauksessa seikkailulle! Hyvää yötä!
Takavuosinahan jotkut yrittivät viritellä jotain ihme kissanhännänvetoa Seinäjoen ja Vaasan välille. Oli miten oli, siitä ei eilen ollut mitään tietoa, kun kävimme Seinäjoen Ilonassa Solar Sound festareiden lämmittelykekkereissä keikalla. Vastaanotto oli kerrassaan mahtava, niin yleisön, kuin järjestävän tahonkin puolesta. Nöyrimmät kiitokset siis Seinäjoen suuntaan, tässä teille hieman raporttia kuvien ja podcastin muodossa. Rentoa viikonloppua!
p.s. Ensi viikolla jännittää!
MP3-versio
Olipa mukavaa keikkailla kotikonnuilla, kuten aina. Kiitos kaikille kannustuksesta, ihan tässä sanattomaksi vetää ja olo on superkiitollinen. En väitä, että me mitään profeettoja ollaan, puhumattakaan professoreista, mutta Vaasa on kyllä todistanut vanhan sanonnan ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan” täydeksi huuhaaksi. Niin mahtavasti vaasalaiset ovat meitä kannustaneet viime vuosina. Erityiskiitokset vielä kaikille ystäville (tiedätte keitä olette), joiden kanssa nähdään ihan liian harvoin nykyään, oli todella mahtavaa kun tulitte paikalle. Ensi viikonloppuna kutsuu Seinäjoki, nähdään siis siellä! KIITOS!
P.s. Blindfire-Jussi otti todella hienoja kuvia keikalta, ehdin jo nähdäkin muutaman ja 7am-Aki videoi, joten julkaistaan varmasti myöhemmin lisää materiaalia. Kiitos miehet!
P.s. osa 2 : Kiitos eturivin tytölle, joka sitoi mun kengännauhan!
MP3-versio
Setä tuossa edellisessä artikkelissa jo kertoikin, että päivitysten puuttumisesta huolimatta Palmupuistikolla ei ole laiskoteltu. Tässä vuoden ensimmäisen kvartaalin kuulumisia täältä toimiston puolelta.
Keikat
Pähkinä on soitellut ja sopinut kesäkeikkoja kalenterin täydeltä. Näyttää siltä, että Suomen isoimmille festareille ei vielä näillä näytöillä päästy, mutta hieman pienempiä, silti tuhansien kävijöiden ulkoilmatapahtumia, on kalenterissa useampi kappale. Ei malttaisi odottaa!
PS. Ruudolfin ja Karri Koiran viime viikonlopun veto Fontanassa (kuva alla) oli aivan järkyttävän hyvä. Kiitosten ohella piti vähän marista kaksikon mukana kiertävälle Olli Palmuselle, että nyt kaveri nostit taustalaulajan/dj:n riman turhan korkealle. En taida parissa viikossa oppia soittamaan talkboxia JA akustista kitaraa…
Dj-kamat
En saanut vielä hankittua uutta dj-konsolia, vaikka viime artikkelissa niin suunnittelin. Ehkä odottelen vielä sen verran, että Serato DJ alkaa toimimaan Vestaxin konsolin kanssa – näkeepähän mihin suuntaan Serato on softaansa kehittänyt.
Soittokoneeksi tuli kuitenkin hankittua uusi MacBook Pro. Kaikkihan tietää että muistipalikat ja kiintolevy kannattaa ostaa jostain muualta kuin Applelta ja ruuvata itse koneeseen, siinä säästää useita satasia. Hinnat alkaen -läppäristä tuli parinsadan euron lisäsatsauksella (16 GB muistia ja 256 GB SSD-levy) vakuuttavan nopea. Jos suunnittelet samaa, suomenkieliset ohjeet MacBook Pron päivittämiseen löydät vaikka tästä.
Merkkari
Paitakauppa on tosi vilkkaan syksyn jälkeen hiljentynyt. Meikäläisellä on piirustuspöydällä yksi uusi kuva, josta ainakin itse olen aika innoissani. Yritetään saada se pian tilattavaksi.
Matkalla Spotifyyn
Maalis-huhtikuun vaihteessa pitäisi laskujeni mukaan tipahtaa ensimmäiset myyntiraportit Record Unionin kautta kulkevasta biisimyynnistä. Kauan niitä on odoteltukin – kolmen kuukauden viive on nykyaikana raastavan pitkä.
YleX:n Popuutiset teki juttusarjaa digijakelusta ja kysäisi Sedältäkin parit kommentit. Linkit artikkeleihin löydät tästä ja tästä. Lähetimme nuo linkit myös Record Unionin väelle ja olivat kovasti mielissään. Positiivista palautetta pitäisi muistaa antaa useammin!
Mehän opettelimme koko jakelukuvion omaa musiikkiamme varten, mutta kevään aikana Palmupuistikko julkaisee myös erään toisen bändin tuotantoa. Älkää kuitenkaan alkako pommittamaan meitä demoilla, levy-yhtiön leikkiminen tuskin menee tätä pidemmälle 
Spotifyn some-henkisestä uudistuksesta lisää sitten, kun päivitys on tavoittanut kaikki käyttäjät. Artistien ”seuraaminen” kuulostaa tervetulleelta päivitykseltä, muuten uudistus on saanut käyttäjiltä paljon haukkuja.
Perjantainousut
Kuten vakiokävijät ovat huomanneet, Spotify-soittolistamme ei ole hetkeen päivittynyt uusilla Perjantainousuilla. Dj-touhuista innostuneena allekirjoittaneella olisi kova hinku suositella porukalle musaa, mutten oikein tiedä mikä olisi paras tapa. Pitäisikö M79:n avata oma Spotify-, Twitter-, SoundCloud- tai Facebook-kanava? Ehkä aloitan kuitenkin ”kuratoinnin” täällä Puistikon suojissa. Kuratointi tarkoittaa suodattamista, harkittua keräilyä ja uuden sisällön luomista, joten koetan olla henkilökohtaisempi ja hitaampi kuin uusinta uutta raivokkaasti metsästävät hypetysblogit.
