Arkisto ajalta elokuu, 2012

Setä Yöajelulla

En varsinaisesti ole mikään autoilun suurharrastaja, mutta jostain syystä kruisailufiilis yllätti, joten käväisin pienellä ilta-ajelulla Vaasan yössä studiopäivän päätteeksi. Ohjelmassa oli muunmuassa uskomattoman tähtitaivaan tiirailua Söderfjärdenin Meteorialla. Illan menyy oli tottakai oldskool grillihampurilainen ja puolen litran maito. Tervetuloa Sedän kyytiin !

 

MP3-versio

Palmupuistikon Perjantainousut osa 23

Alkamaisillaan oleva viikonloppu vierähtää minun osaltani Rovaniemellä Rockfutiksen SM-turnauksessa FC Volumen vihreässä pelipaidassa. Tämä on peräti toinen kerta tänä kesänä kun vedän nappikset jalkaan, joten tulospuolella odotukset eivät ole järin korkealla – mutta kisaturistinkin rooli käy! Tulevan urheilusuorituksen kunniaksi Perjantainousuissa soi korkeaoktaaninen tsemppausmusiikki, kuitenkin ne ilmiselvät eyeofthetigerit väistäen. (lisää…)

Keikoilla taas

Kyllähän se keikkailu aina kotiolot voittaa ! Hienon hieno viikonloppu takana, kiitos Blockfest & Kultabassokerhon jannut ja tietysti isoin kiitos yleisölle ! Kiitos myös lauantain yksityiskeikan yleisölle, olipahan bileet ja mikä yleisö ! huh ! Hienoja muistoja jäi taas plakkariin. Pitemmittä puheitta, kuunnelkaahan Sedän (kohtalaisen väsyneet) sunnuntaifiilikset podcastista. Hieno nippu valokuvia Blockfesteiltä löytyy täältä ja raportti meidän keikasta kuvineen täältä. Iso kiitos Staralle supportista ! Videohaastatteluakin on luvassa joskus myöhemmin. Ai niin ne sykkeet. Eilisellä keikalla siis Sedän keskisyke 143 bpm ja maksimisyke 162 bpm. Näköjään tuo keikkailu toimii ihan hyvänä hyötyliikuntana. Mukavaa maanantaita kaikille !

 

MP3-versio

Palmupuistikon Perjantainousut osa 22

Tänä perjantaina Setä tarjoilee nipun suomalaista nostalgiaa. 60- 70- ja vielä 80-luvullakin tehtiin runsaasti käännösbiisejä ja olen useasti ihmetellyt, miksi näin. Varmasti joku viisaampi tietäsi tähänkin ilmiöön selityksen. Toisaalta, mitäpä sen väliä kunhan homma toimii. Vaikka löytyyhan noilta ajoilta myös kotimaista tuotantoa, mutta nykymenoon verrattuna käännösbiisien osuus oli huomattava. Termi ”Perjantainousut” on jälleen kerran vähintäänkin harhaanjohtava, mutta mihin melankolinen monni suomuistaan pääsisi ?

Olavi Virta : Vihreät Niityt

Alkuperäinen Biisi : The Brothers Four : Greenfields

Suomalaisen musiikkiväen, kuten myös Sedän edelleen suuresti ihailema Olavi Virta on yksi Suomen eniten levyttäneitä artisteja. Ja kyllä. Kappale viiltää jollain tavalla jopa karskia Gerbyn Tiikeriä jostain sieltä syvältä. Eipä ole Olavi turhaan palvottu. Tosin olen aina ihmetellyt biisin tuotantoa. Miksi liidilaulu on tuplattu tai jopa triplattu ? Mitä on ollut tuottajan mielessä, kun on päättänyt käyttää tätä iänikuista trikkiä, jolla normaalisti noihin aikoihin ja vielä näinäkin päivänä saadaan kokematon ja epävireinen laululintu kuulostamaan messevältä. Tähän jippoon ei Virran kohdalla olisi todellakaan tarvinnut turvautua. No, eipä se tunnelmaa latista.. *snif*

Korroosio : Hei Hei Hei

Vuonna 1980 julkaistu uutta aaltoa edustava styge on kaikessa huvittavuudessaan mainio. Kuulin tämän biisin pitkästä aikaa viime kesänä Radio Suomen (Sedän lempparikanava) kasariohjelmassa Lakatut Varpaankynnet  ja lauluhan iski kuin vanha kunnon Korkeajännitys. Sedässähän on aina asunut se pieni new wave- sekä punkhyypiö. Knoppitietona mainittakoon, että bändissä vaikutti myös legendaarinen Joel Hallikainen. Eiköhän kaikilla meillä musaveijoilla ole jonkunlainen salattu menneisyys.. laitetaan vielä loppuun Sedän erikoismaininta mahtavan sekavista synaraidoista !

Rauli Badding Somerjoki : Aamuöiseen sateeseen

Alkuperäinen biisi : Gordon LightfootEarly morning rain

Voi poloista Raulia. En voi väittää tuntevani hänen elämäänsä mitenkään yksityiskohtaisesti, mutta biisin tarina on riipivä ja varmasti kumpuaa miehen omista kokemuksista. Tässä tyylilajissa Rauli olikin parhaimmillaan. Mielestäni Baddingin rokkibiiseistä kuuluu selkeästi, ettei kaveri koskaan halunnut edes vetää rokkia. Enkä perusta mielipidettäni Badding -elokuvan väritettyyn tarinaan, vaan tietyllä tavalla pakonomainen suorittaminen on useissa Baddingin rokeimmissa biiseissä hyvinkin kuultavissa. Parhaimmillaan Rauli olikin juuri tämän kaltaisessa tulkinnassa. Ilman minkäänlaista päihteiden käytön ja perinteisen rock’n’roll -elämäntyylin ihannointia – Baddingin kaltaisia todellisia taiteilijoita tarvittaisiin musiikin saralla näinä päivinä, jolloin bändit kiertävät maata virkamiesasenteella heräten keikanjälkeisenä aamuna kukonlaulun aikaan ehtiäkseen lenkille tai salille ennen superfoodilla viritettyä aamiaista. Viihteestä ja viihdyttäjistä on taika kadonnut, mutta Baddingin musiikki elää. RIP Rauli.

Hiitti ja Berliini mukana OMVF:n musiikkivideokatselmuksessa – äänestä!

Oulun musiikkivideofestivaalit juhlitaan elokuun lopussa, ja festarin yleisöäänestys pyörähti juuri käyntiin. Palmupuistikolta on kilvoittelemassa kaksi videota: Tamun ohjaama In The Heat Of The Night ja Jussin Jos sä joskus päädyt Berliiniin. Jos tykkäsit tekeleistämme, käyppä antamassa äänesi täällä!

Kiitos!